Viime kerran kirjottelusta on taas venähtänyt pitkä tovi ja paljon on kerennyt tapahtua sen jälkeen. Kannuksen tokokokeista me saatiin toinen AVO 1 pistein 183 KP ja luokkavoitto. Itse kisasta en enää kamalasti muista muuta kuin että mielestäni Santra oli vähän huonossa vireessä, mutta ihan kivasti se teki töitä.
Helmikuun 22 päivä meidän elämä koki sitten melkoisen mullistuksen kun perheeseemme syntyi pieni poika. Väinö on tällä hetkellä reilu 5kk ja kaikki on mennyt tosi hienosti. Ihana iloinen pikku-ukkeli <3 Viikko sitten perheemme kasvoi entisestään kun kävin hakemassa Hausjärveltä vahvistusta koiralaumaamme. Nyt joukossa temmeltää touhukas malinarttu Pysäkin Hilla "Kuti". Kuti on oikein reipas harrastus/työkoiran alku. Heti keskiviikkona se oli mukana hometreeneissä ja kotona olen tehnyt sille namitottista sekä makkararuutua. Fiksun oloinen pentu ja olen ollut kyllä enemmän kuin tyytyväinen. Tulevaisuudessa Kutista on tarkoitus tulla homekoira sekä harrastuskoira PK-lajeihin (lähinnä jälki) ja tokoon.
Kuten arvata saattaa niin vapaa-ajanvietto ongelmia ei minulla juurikaan ole, joten tämä blogin päivitys tapahtuu vähän harvakseltaan :)
sunnuntai 28. heinäkuuta 2013
keskiviikko 9. tammikuuta 2013
Uusi vuosi ja vanhat kujeet :)
Loppuvuosi meni pitkälti Santran kanssa homehommia treenatessa. Kaksi lähijaksoa koulua on takana ja on se vaan mielenkiintoista hommaa. Ihan ilman ongelmia ei olla kuitenkaan selvitty, kun yhdessä treenissä Santran päähän kaatu lauta just kun se oli ottamassa palikkaa maasta. Tämän seurauksena se sitten väisteli palokoita jonkin aikaa ja niistä piti leikin avulla tehdä taas tosi kivoja. Yläpiilot on Santralle vielä vähän vaikeita, koska se ei oikein tohi nousta tavoittelemaan palikkaa peläten kai että jotain rysähtää päähän. Oon nyt otattanu sillä leluja ylhäältä ja piilottanu palikoita vähän helpompiin paikkoihin, jotta nostamiseen tulisi varmuutta.
Viime kerran treenit sujuivat onneksi tosi mukavasti. Oli liikuntasali missä oli 5 piiloa joista yksi jäi löytämättä. Sitten vielä pieni vessa missä oli kaksi piiloa ja nekin löytyi mukavasti. Homeiden vastapainoksi ollaan ajeltu potkurilla n. 2-3 lenkkiä viikossa. Tuossa ennen joulua Santra kisusi Parisin kanssa jäällä ja siinä rytäkässä sitten loukkasi vas. etujalan. Viikon verran se ontui jalkaa aina kun vähän enemmän rasittui ja olikin siitä syystä kevyemmällä käytöllä. Nyt ollaan päästy jo potkuttelemaan taas ja tekemään homejuttujakin. Tokossa on ollut vähän hiljaiseloa, mutta kaikesta huolimatta ilmoitin meidät tokokisoihin 14.1. Kannukseen. Sattui sopivasti iltakisat kouluviikolle niin ajattelin käydä täräyttämässä :) Tänään kävin läpi avoimen luokan liikkeet ja tosi kivasti Santra toimi. Ei ilmenny suuria ongelmakohtia. Nyt ajattelin vain vähän hioa kapulan luovutusta, kaukoja ja eteentuloa ennen maanantaita. Ehkä myös vähän viritellä seuraamista :) Maltilla kuitenkin. Hyvällä mielellä mennään.
Paris on keskittyny lähinnä urheiluun hiihdon ja potkuttelun merkeissä. Tokossa ollaan hierottu seuraamista, jääviä ja hyppyä. Jäävistä seisominen on vielä hyvinki työn alla. Kestoa pitää vielä treenata niin eiköhän senkin kanssa vielä tokokisat korkata.
Sunnuntaina lähdetään Santran kanssa tämän vuoden ensimmäiselle lähijaksolle. Kouluviikon jälkeen aletaankin rauhoittumaan ja odottelemaan pikku-ukkelin maailmaan tuloa <3
Viime kerran treenit sujuivat onneksi tosi mukavasti. Oli liikuntasali missä oli 5 piiloa joista yksi jäi löytämättä. Sitten vielä pieni vessa missä oli kaksi piiloa ja nekin löytyi mukavasti. Homeiden vastapainoksi ollaan ajeltu potkurilla n. 2-3 lenkkiä viikossa. Tuossa ennen joulua Santra kisusi Parisin kanssa jäällä ja siinä rytäkässä sitten loukkasi vas. etujalan. Viikon verran se ontui jalkaa aina kun vähän enemmän rasittui ja olikin siitä syystä kevyemmällä käytöllä. Nyt ollaan päästy jo potkuttelemaan taas ja tekemään homejuttujakin. Tokossa on ollut vähän hiljaiseloa, mutta kaikesta huolimatta ilmoitin meidät tokokisoihin 14.1. Kannukseen. Sattui sopivasti iltakisat kouluviikolle niin ajattelin käydä täräyttämässä :) Tänään kävin läpi avoimen luokan liikkeet ja tosi kivasti Santra toimi. Ei ilmenny suuria ongelmakohtia. Nyt ajattelin vain vähän hioa kapulan luovutusta, kaukoja ja eteentuloa ennen maanantaita. Ehkä myös vähän viritellä seuraamista :) Maltilla kuitenkin. Hyvällä mielellä mennään.
Paris on keskittyny lähinnä urheiluun hiihdon ja potkuttelun merkeissä. Tokossa ollaan hierottu seuraamista, jääviä ja hyppyä. Jäävistä seisominen on vielä hyvinki työn alla. Kestoa pitää vielä treenata niin eiköhän senkin kanssa vielä tokokisat korkata.
Sunnuntaina lähdetään Santran kanssa tämän vuoden ensimmäiselle lähijaksolle. Kouluviikon jälkeen aletaankin rauhoittumaan ja odottelemaan pikku-ukkelin maailmaan tuloa <3
maanantai 10. joulukuuta 2012
Lunta tupaan
Me ollaan saatu sen verran lunta, että ollaan päästy jo potkurilla ajelemaan. Parisille saatiin ostettua omat hienot valjaat Väliheikiltä ja siihen samaan syssyyn semmonen kaks haaranen vetoliina mihin on kätevä molemmat koirat kiinnittää. Meidän isä on tehny Vuokkiin järven jäälle semmosen 4km pitkän ladun mitä ollaan käyty tyttöjen kans muutaman kerran potkuttelemassa. Vauhti on ladulla aika paljon kovempaa mitä ihmisten ilmoilla. Santralle Parisin vauhti on aika kova, että en tiiä onko ne mikään paras parivaljakko. Kylän pinnassa ja jalkakäytävillä ne ravaa sievästi ja Santra jaksaa hyvin matkassa. Lenkkien pituus on ollu n. 4-6km. Santra on meinannu saada jo pariin otteeseen potkut valjakosta laiskottelun vuoksi :) Vetolenkkien jälkeen olen antanu molemmille koirille Fitdogin palautusjuomaa. Nyt niille oli tullu myös energiajauhetta mitä ajateltiin investoida heti seuraavalla Kajaanin keikalla.
Etsintöjä ollaan tehty Santran kanssa semmoset kolme kertaa viikossa. Oon yrittäny vähän vaihdella, että välillä tehdään kolme päivää putkeen ja välillä sitten ripotellaan ne treenipäivät pitkin viikkoa. Etsinnässä ei minusta ole oikein tapahtunu muutosta suuntaan eikä toiseen. Palikoille oli motivaatio aluksi vähän hakusessa, mutta luulen että se saatiin vähän korjattua erinäisten motivaatio reenien avulla. Otin palkkaukseen mukaan namit juurikin tätä motivaatiota lisäämään. Alkuun nostatin palikoita naksulla ja sitten muutama semmonen harjotus missä heitän palikan piiloon niin että Santra näkee ja sitten lähetän etsimään. Saavat sitten opettajat viikon päästä arvioida ollaanko menty eteen- vai taaksepäin :)
Tokon treenaus on painottunu kaukokäskyihin. Kehitystä on havaittavissa. Maasta seisomaan nousu ja takas maahanmeno on lähietäisyydeltä kivalla mallilla ja tänään otin ekan kerran seisomisesta istumista ja hyvin pysy takajalat paikoillaan. Kaukoja otetaan yleensä useamman kerran päivässä muutama toisto ja välillä sitte ihan taukopäiviä. Ruutua ja luoksetuloa ollaan kans vähän otettu, mutta niissä ei mitään läpimurtoa olla saatu aikaan. Ruutuun ajattelin ottaa ens kerralla lelun sinne ruudun sisälle jos sillä sais vähän vauhtia lisää. Luoksetulon pysähdys on liian hidas tai sitten Santra alkaa ennakoimaan. Oon nyt kokeillu Jenni Ojalan neuvoja, että heittelen sille makupaloja itsestä poispäin ja kutsun luokse ja heitän makupalan sen etujalkojen väliin. Pysähtyy ihan kivasti...toisinaan.
Parisin kanssa on seuraamisessa tapahtunu huima edistys niinkin yksinkertaisella muutoksella kun jätin SEURAA-käskyn kokonaan pois ja seuruutan sitä pelkällä SIVU-käskyllä. Ainut ongelma seuraamisessa on sen jonkin asteinen aukeaminen, mutta siitä en aio nyt stressata ku kontakti on saatu kuntoon :) Seuraamista tein viimeksi vasemmalle kaartuvalla ympyrällä mikä suoristi Parisin ruhoa mukavasti. Myös palkan yritän aina antaa vasemmalle. Liikkeestä maahanmeno sillä on ihanan nopea! Estehyppy on semmosella mallilla, että annan palkan vielä esteen "tältä" puolen seisomisesta. Liikkeestä seisominen on vielä tyystin vaiheessa. Paikkamakuusta se ei kyllä liiku, mutta sillä on taipumusta pötkähtää lonkkalepoon mitä yritän kitkeä pois.
Koirarintamalla on mukavan leppoisa meininki ja yritetään treenata iloisella asenteella ilman verenmakua suussa :)
Etsintöjä ollaan tehty Santran kanssa semmoset kolme kertaa viikossa. Oon yrittäny vähän vaihdella, että välillä tehdään kolme päivää putkeen ja välillä sitten ripotellaan ne treenipäivät pitkin viikkoa. Etsinnässä ei minusta ole oikein tapahtunu muutosta suuntaan eikä toiseen. Palikoille oli motivaatio aluksi vähän hakusessa, mutta luulen että se saatiin vähän korjattua erinäisten motivaatio reenien avulla. Otin palkkaukseen mukaan namit juurikin tätä motivaatiota lisäämään. Alkuun nostatin palikoita naksulla ja sitten muutama semmonen harjotus missä heitän palikan piiloon niin että Santra näkee ja sitten lähetän etsimään. Saavat sitten opettajat viikon päästä arvioida ollaanko menty eteen- vai taaksepäin :)
Tokon treenaus on painottunu kaukokäskyihin. Kehitystä on havaittavissa. Maasta seisomaan nousu ja takas maahanmeno on lähietäisyydeltä kivalla mallilla ja tänään otin ekan kerran seisomisesta istumista ja hyvin pysy takajalat paikoillaan. Kaukoja otetaan yleensä useamman kerran päivässä muutama toisto ja välillä sitte ihan taukopäiviä. Ruutua ja luoksetuloa ollaan kans vähän otettu, mutta niissä ei mitään läpimurtoa olla saatu aikaan. Ruutuun ajattelin ottaa ens kerralla lelun sinne ruudun sisälle jos sillä sais vähän vauhtia lisää. Luoksetulon pysähdys on liian hidas tai sitten Santra alkaa ennakoimaan. Oon nyt kokeillu Jenni Ojalan neuvoja, että heittelen sille makupaloja itsestä poispäin ja kutsun luokse ja heitän makupalan sen etujalkojen väliin. Pysähtyy ihan kivasti...toisinaan.
Parisin kanssa on seuraamisessa tapahtunu huima edistys niinkin yksinkertaisella muutoksella kun jätin SEURAA-käskyn kokonaan pois ja seuruutan sitä pelkällä SIVU-käskyllä. Ainut ongelma seuraamisessa on sen jonkin asteinen aukeaminen, mutta siitä en aio nyt stressata ku kontakti on saatu kuntoon :) Seuraamista tein viimeksi vasemmalle kaartuvalla ympyrällä mikä suoristi Parisin ruhoa mukavasti. Myös palkan yritän aina antaa vasemmalle. Liikkeestä maahanmeno sillä on ihanan nopea! Estehyppy on semmosella mallilla, että annan palkan vielä esteen "tältä" puolen seisomisesta. Liikkeestä seisominen on vielä tyystin vaiheessa. Paikkamakuusta se ei kyllä liiku, mutta sillä on taipumusta pötkähtää lonkkalepoon mitä yritän kitkeä pois.
Koirarintamalla on mukavan leppoisa meininki ja yritetään treenata iloisella asenteella ilman verenmakua suussa :)
keskiviikko 21. marraskuuta 2012
Homekoiramaailmaan tutustumista
Viime viikko vietettiin Santran kanssa Kannuksessa homekoiraohjaaja koulutuksen parissa. Ensimmäiset päivät oli lähinnä opintoihin tutustumista. Netissä tehtiin vähän testejä ja tarkastettiin että kaikki osaa käyttää konetta :) Yks eläinaiheinen tehtäväkin meillä oli ja se liittyi koirien loishäätöön.
Keskiviikko ja torstai oli pelkkää käytäntöä koko päivä. Keskiviikko vietettiin Dogness hallissa tehden lelujen piilotusta kaikille koirille. Ensimmäisessä harjoituksessa ohjaaja sai piilottaa lelut ja oli tarkoituksena tehdä semmonen treeni niinku on kotona ruukannu tehä (mutta kaikilla piti kuitenkin piilottaa 3 lelua vaikka ois etsintää tehny vai yhdellä). Santra teki aika oman näköisensä etsinnän. Neuvoksi sain että piilot voisi olla vaikeampia. Toisessa treenissa opettajat piilottivat lelut niin ettei ohjaaja eikä koira nähnyt piilotusta. Santralla oli nyt virtaa kinttaissa aika lailla eikä keskittyminen ollut ihan parasta. Kohtuu hyvin käytti nokkaa, mutta etsintä oli vähän sellaista kimpoilua paikasta toiseen. Vinkiksi sain, että jos koirasta huomaa ettei se haistele tai juoksentelee niin pysäyttää koira ja lähettää uudelleen. Pimeässä huoneessa Santra kävi useamman kerran, muttei millään löytäny sieltä lelua. Pimeä huone oli kaikille koirille vähän vaikeampi. Kaikki kyllä meni sinne epäröimättä, mutta jostain syystä tosi moni jumitti semmoseen auki olevaan kaappiin. Näin jälkeenpäin vähän mietinki että miksi sitä edes harjoiteltiin kun kyllähän oikeassa kohteessa on suht valoisaa? Ja ainakin ohjaaja saa mennä mukana kattomaan mitä koira tekee toisin kuin tässä harjoituksessa. Päivä oli mukava ja koiratkin sai vähän puuhastella pikku lenkin ja häkissäolon sijasta. Lopuksi otin vielä vähän tokoa Santran kanssa, ruutua ja seuraamista. Ruutu meni hyvin ja seuraaminenkin oli ihan hyvää kuhan vähän sai höyryjä päästellä.
Torstaina treenattiin lelujen etsintää semmosessa puuverstaassa. Nyt opettajat piilottivat väh. viisi lelua ja niistä sai etsiä sen verran kun itsestä tuntuu sopivalta. Santran nokka kävi hyvin, mutta kimpoilua oli taas. Se lähtee hyvin haistelemaan siitä kohtaa mihin lähetän ja jatkaa sitä reittiä hetken, mutta sitten lähtee kiertämään tilaa vähän sieltä sun täältä. Ohjeeksi saatiin, että laittaa piiloja heti alkuun ja tauottaa tiuhemmin. Ja jos on iso rakennus niin laittaa ne piilot vaikka 5-10m päähän toisistaan ja esim. yhdelle seinälle. Kolme lelua löytyi ja me lopetettiin siihen. Iltapäivällä tehtiin semmonen hajuharjoitus purkilla. Agilitypöydällä oli purkki minkä pohjassa oli reikiä mistä tuli homeen hajua. Aina kun koira haisteli purkkia niin naksautettiin ja purkkiin pudotettiin makupaloja. Tätä toisteltiin n. kolmessa erässä välillä pitäen pikku taukoja. Santra ei meinannu oikein tajuta hommaa kun se vaan tuijotti minua :) Se oli koko viikon aika mahoton käytökseltään kun joutu olemaan niin paljon häkissä. Sitten kun pääsi sieltä ulos niin teki vaikka voltteja että oisin huomioinu sen.
Perjantaina meillä oli Pipa Pärssisen luento etsijäkoirista ja se oli todella mielenkiintoinen ja hyvä. Pipasta kyllä huomaa, että sillä on vankka kokemus koirista ja osaa tuoda sen tiedon ymmärrettäväksi myös muille. Koko viikkoon olen tyytyväinen ja innolla odotan seuraavaa lähijaksoa.
Niin ja koko meidän luokka oli mukavaa porukkaa! Sellaisessa sakissa on kiva jatkaa opintoja.
Jussi ja Paris kävi viime viikonloppuna (17.-18.11) Korpilahdella peltokokeessa ja tuloksena lauantailta AVO 3 ja sunnuntailta AVO 2. Loistavaa! Sunnuntaina oli ykköstulos hyvin lähellä mikä jäi ohjaajaa tietysti vähän harmittamaan, mutta tästä on hyvä jatkaa!
Keskiviikko ja torstai oli pelkkää käytäntöä koko päivä. Keskiviikko vietettiin Dogness hallissa tehden lelujen piilotusta kaikille koirille. Ensimmäisessä harjoituksessa ohjaaja sai piilottaa lelut ja oli tarkoituksena tehdä semmonen treeni niinku on kotona ruukannu tehä (mutta kaikilla piti kuitenkin piilottaa 3 lelua vaikka ois etsintää tehny vai yhdellä). Santra teki aika oman näköisensä etsinnän. Neuvoksi sain että piilot voisi olla vaikeampia. Toisessa treenissa opettajat piilottivat lelut niin ettei ohjaaja eikä koira nähnyt piilotusta. Santralla oli nyt virtaa kinttaissa aika lailla eikä keskittyminen ollut ihan parasta. Kohtuu hyvin käytti nokkaa, mutta etsintä oli vähän sellaista kimpoilua paikasta toiseen. Vinkiksi sain, että jos koirasta huomaa ettei se haistele tai juoksentelee niin pysäyttää koira ja lähettää uudelleen. Pimeässä huoneessa Santra kävi useamman kerran, muttei millään löytäny sieltä lelua. Pimeä huone oli kaikille koirille vähän vaikeampi. Kaikki kyllä meni sinne epäröimättä, mutta jostain syystä tosi moni jumitti semmoseen auki olevaan kaappiin. Näin jälkeenpäin vähän mietinki että miksi sitä edes harjoiteltiin kun kyllähän oikeassa kohteessa on suht valoisaa? Ja ainakin ohjaaja saa mennä mukana kattomaan mitä koira tekee toisin kuin tässä harjoituksessa. Päivä oli mukava ja koiratkin sai vähän puuhastella pikku lenkin ja häkissäolon sijasta. Lopuksi otin vielä vähän tokoa Santran kanssa, ruutua ja seuraamista. Ruutu meni hyvin ja seuraaminenkin oli ihan hyvää kuhan vähän sai höyryjä päästellä.
Torstaina treenattiin lelujen etsintää semmosessa puuverstaassa. Nyt opettajat piilottivat väh. viisi lelua ja niistä sai etsiä sen verran kun itsestä tuntuu sopivalta. Santran nokka kävi hyvin, mutta kimpoilua oli taas. Se lähtee hyvin haistelemaan siitä kohtaa mihin lähetän ja jatkaa sitä reittiä hetken, mutta sitten lähtee kiertämään tilaa vähän sieltä sun täältä. Ohjeeksi saatiin, että laittaa piiloja heti alkuun ja tauottaa tiuhemmin. Ja jos on iso rakennus niin laittaa ne piilot vaikka 5-10m päähän toisistaan ja esim. yhdelle seinälle. Kolme lelua löytyi ja me lopetettiin siihen. Iltapäivällä tehtiin semmonen hajuharjoitus purkilla. Agilitypöydällä oli purkki minkä pohjassa oli reikiä mistä tuli homeen hajua. Aina kun koira haisteli purkkia niin naksautettiin ja purkkiin pudotettiin makupaloja. Tätä toisteltiin n. kolmessa erässä välillä pitäen pikku taukoja. Santra ei meinannu oikein tajuta hommaa kun se vaan tuijotti minua :) Se oli koko viikon aika mahoton käytökseltään kun joutu olemaan niin paljon häkissä. Sitten kun pääsi sieltä ulos niin teki vaikka voltteja että oisin huomioinu sen.
Perjantaina meillä oli Pipa Pärssisen luento etsijäkoirista ja se oli todella mielenkiintoinen ja hyvä. Pipasta kyllä huomaa, että sillä on vankka kokemus koirista ja osaa tuoda sen tiedon ymmärrettäväksi myös muille. Koko viikkoon olen tyytyväinen ja innolla odotan seuraavaa lähijaksoa.
Niin ja koko meidän luokka oli mukavaa porukkaa! Sellaisessa sakissa on kiva jatkaa opintoja.
Jussi ja Paris kävi viime viikonloppuna (17.-18.11) Korpilahdella peltokokeessa ja tuloksena lauantailta AVO 3 ja sunnuntailta AVO 2. Loistavaa! Sunnuntaina oli ykköstulos hyvin lähellä mikä jäi ohjaajaa tietysti vähän harmittamaan, mutta tästä on hyvä jatkaa!
lauantai 10. marraskuuta 2012
Koirankoulutusta kantapään kautta
Tänään harjoiteltiin Santran kanssa kotona voittajan kaukoja. Ongelmana on viime aikoina ollut tarpeeksi rauhallisen viretilan löytäminen. Nyt kokeilin semmosta, että makupalana ei ollutkaan mitään yli-ihanaa nakkia tai lihapullaa vaan jotain kuivuneita maksanaksuja jotka eivät haisseet niin voimakkaalle. Toimi ihan kivasti. Itellä pitää pysyä tosi rauhallisena eikä omalla äänellä yhtään nostattaa. Pidin myös makupalat koko ajan poissa kädestä että päästäs pikkuhiljaa siitä "hissi" vaiheesta eroon. Mehän siis harjoitellaan nyt pelkkää seisomisesta maahanmenoa ja toisinpäin. Ylösnousu näyttäisi Santralle olevan se helpompi. Jos joku tätä joskus lukee niin onko teistä kukaan muuten käyttäny mitään lankkua tms. etujalkojen eessä estämässä liikkumista? Mietin sitä tänään ku muutaman kerran ylösnoustessa etujalat liikku..
No sitten illan hallitreeneihin. Laitoin ruudun valmiiksi kentälle ennen ku otin Santran kanssa mitään. Sehän meni aika lailla sen ruudun vilkuiluun eikä seuraamisesta meinannu tulla oikein mitään. Mulla oli hihnasta nyppäilyt tänään kovin herkässä ja oonkin siitä syystä pettynyt reeneihin ja nimenomaan itseeni. Miksei sitä vois helpottaa harjoitusta jos näkee että koiralle on vaikeaa joku juttu? Kyllähän minä sitten älysinkin helpottaa, mutta vasta muutaman virhe-->kielto-->pakote-->palkka session jälkeen. Seuraaminen oli sitten taas ihan kivaa meistä molemmista. Vähän ristiriitaisia tunteita se ruudun vilkuilu herätti ku toisaalta mietin, että sehän on hyvä että se on kiinnostunut siitä ja haluaa pyrkiä sinne, mutta toisaalta pitäshän sen pystyä keskittymään myös muuhun?
Ruutu itsessään meni hyvin ensimmäisellä kerralla. Laitoin sen maahan ruudussa ja kävin palkkaamassa sinne. En kuollaksenikaan muista että otinko sen sivulle istumaan ennen lähetystä. Luulen että en. Tähän astihan minä oon pitäny sitä vain pannasta kiinni. Ajattelin, että otan vielä yhden ruudun siten, että siellä ruudussa on se herkku. No nyt sitten komensin koiran sivulle ja yritin siitä lähettää sen. Santra katto mua hoo moilasena eikä irronnu sinne millään. Mikä siinä on niin vaikeaa tajuta mulla, että jos jostain päästä vaikeuttaa treeniä niin jostain toisesta vois vähän helpottaa? Esim. nyt otin uutena tuon sivulletulon niin oisin ihan hyvin voinu lähettää Santran vähän lyhyemmän matkan päästä jotta oisin saanu heti ekalla kerralla onnistumisen. Kyllähän minä toki näin teinki, mutta VASTA muutaman epäonnistumisen jälkeen. Jos jotain positiivista niin kaikesta huolimatta mun hermot piti hyvin :) Minulle on näköjään tosi vaikeaa helpottaa treeniä ja palata niin sanotusti taaksepäin. Hommaan näköjään mielummin epäonnistuneita treenejä. Jos jotain hyvää näissä treeneissä oli niin jotenki minusta tuntuu, että tajusin taas omasta koirankoulutuksesta paljon tänään ja niistä asioista mihin haluan tehä parannuksia.
Huomenna me lähdetäänkin Santran kanssa kohti Kannusta ja ensimmäinen lähijakso alkaa sitten maanantaina. Innolla ja jännityksellä odotan tulevaa viikkoa!
No sitten illan hallitreeneihin. Laitoin ruudun valmiiksi kentälle ennen ku otin Santran kanssa mitään. Sehän meni aika lailla sen ruudun vilkuiluun eikä seuraamisesta meinannu tulla oikein mitään. Mulla oli hihnasta nyppäilyt tänään kovin herkässä ja oonkin siitä syystä pettynyt reeneihin ja nimenomaan itseeni. Miksei sitä vois helpottaa harjoitusta jos näkee että koiralle on vaikeaa joku juttu? Kyllähän minä sitten älysinkin helpottaa, mutta vasta muutaman virhe-->kielto-->pakote-->palkka session jälkeen. Seuraaminen oli sitten taas ihan kivaa meistä molemmista. Vähän ristiriitaisia tunteita se ruudun vilkuilu herätti ku toisaalta mietin, että sehän on hyvä että se on kiinnostunut siitä ja haluaa pyrkiä sinne, mutta toisaalta pitäshän sen pystyä keskittymään myös muuhun?
Ruutu itsessään meni hyvin ensimmäisellä kerralla. Laitoin sen maahan ruudussa ja kävin palkkaamassa sinne. En kuollaksenikaan muista että otinko sen sivulle istumaan ennen lähetystä. Luulen että en. Tähän astihan minä oon pitäny sitä vain pannasta kiinni. Ajattelin, että otan vielä yhden ruudun siten, että siellä ruudussa on se herkku. No nyt sitten komensin koiran sivulle ja yritin siitä lähettää sen. Santra katto mua hoo moilasena eikä irronnu sinne millään. Mikä siinä on niin vaikeaa tajuta mulla, että jos jostain päästä vaikeuttaa treeniä niin jostain toisesta vois vähän helpottaa? Esim. nyt otin uutena tuon sivulletulon niin oisin ihan hyvin voinu lähettää Santran vähän lyhyemmän matkan päästä jotta oisin saanu heti ekalla kerralla onnistumisen. Kyllähän minä toki näin teinki, mutta VASTA muutaman epäonnistumisen jälkeen. Jos jotain positiivista niin kaikesta huolimatta mun hermot piti hyvin :) Minulle on näköjään tosi vaikeaa helpottaa treeniä ja palata niin sanotusti taaksepäin. Hommaan näköjään mielummin epäonnistuneita treenejä. Jos jotain hyvää näissä treeneissä oli niin jotenki minusta tuntuu, että tajusin taas omasta koirankoulutuksesta paljon tänään ja niistä asioista mihin haluan tehä parannuksia.
Huomenna me lähdetäänkin Santran kanssa kohti Kannusta ja ensimmäinen lähijakso alkaa sitten maanantaina. Innolla ja jännityksellä odotan tulevaa viikkoa!
keskiviikko 7. marraskuuta 2012
Lelujen etsintää
Tänään tein Santran kanssa pitkästä aikaa lelujen etsintää sisätiloissa. Etsintäharjoituksia ei olla tehtykään sitten pääsykokeiden. Piilotin kolme lelua lämpimään varastoon ja Santra löysi kaikki hienosti. Työskentely on parantunu paljon siitä mitä se oli. Sitä jonnin joutavaa juoksentelua on vähemmän ja se käyttää oikeasti nokkaansa. Oon pitäny sitä irti aina harjoituksissa kun en oikein vielä tiedä miten minun kuuluisi sitä ohjata vai kuuluuko ollenkaan. Tällä hetkellä Santran etsintä ei välttämättä ole kauhean systemaattista että saattaa siirtyä hyvin pian toiselle puolelle huonetta mistä olen sen lähettänyt. Hyvin se kuitenkin kiertää tilan ja käy kaikki nurkat läpi. Toiset kolme piilotusta tein "vierasmajaan". Piilotin yhden leluista patterin väliin, toisen keittiön kaapin alle ja kolmannen vessan patterin väliin. Nämäkin lelut nousivat hyvin. Harmitti niin kun en saanu kuvattua. Yks asia mikä oli kans muuttunu viime treeneistä niin Santra jakso hyvin jatkaa ettimistä yhden lelun löydettyä. Aikaisemmin ongelmana oli vähän se että kun yksi lelu oli löytynyt niin Santra ajatteli että homma oli siinä enkä saanu sitä etsimään ennenkun olin tehnyt valepiilotuksia. Nyt se oli näyttänyt hoksaavan homman aika kivasti.
Tiedätte varmaan millanen loppu ahneella on ja semmonen oli vähän meidänkin treeneillä tänään... No innostuin sitten sen verran näistä onnistuneista etsinnöistä, että päätin piilottaa lelut vielä kertaalleen vanhempieni taloon. Ihan kohtuullisesti Santra jaksoi vielä etsiä, mutta kyllä oli suurin into jo loppunut. Äiti yritti kuvatakin hommaa minun puhelimella, mutta se tietenkin soi kesken kuvaamisen ja sinne jäi sekin filmin pätkä. Harmittaa vähän etten taas malttanu jättää touhua siihen ku koiralla oli vielä paras into päällä ja hyvät etsinnät takana.
Koiraan olen kaikesta huolimatta tyytyväinen <3 Itseeni en niinkään.
Parisin päivä koostui lenkkeilystä kun aamulla se kävi isää vetämässä 7km juoksulenkillä ja sitten oli vielä minun, äitin, Hilman (koira :)) ja Santran kanssa 3km kävelylenkillä. Parisille tosin kilometrejä tuli varmasti triplasti mitä mulle ja äitille kun se oli irti ja sahasi ees sun taas koko lenkin.
Tiedätte varmaan millanen loppu ahneella on ja semmonen oli vähän meidänkin treeneillä tänään... No innostuin sitten sen verran näistä onnistuneista etsinnöistä, että päätin piilottaa lelut vielä kertaalleen vanhempieni taloon. Ihan kohtuullisesti Santra jaksoi vielä etsiä, mutta kyllä oli suurin into jo loppunut. Äiti yritti kuvatakin hommaa minun puhelimella, mutta se tietenkin soi kesken kuvaamisen ja sinne jäi sekin filmin pätkä. Harmittaa vähän etten taas malttanu jättää touhua siihen ku koiralla oli vielä paras into päällä ja hyvät etsinnät takana.
Koiraan olen kaikesta huolimatta tyytyväinen <3 Itseeni en niinkään.
Parisin päivä koostui lenkkeilystä kun aamulla se kävi isää vetämässä 7km juoksulenkillä ja sitten oli vielä minun, äitin, Hilman (koira :)) ja Santran kanssa 3km kävelylenkillä. Parisille tosin kilometrejä tuli varmasti triplasti mitä mulle ja äitille kun se oli irti ja sahasi ees sun taas koko lenkin.
maanantai 5. marraskuuta 2012
Santra 5 vuotta!
Tänään elämäni koira Santra täytti 5 vuotta. Niin se aika rientää. Paljon on koettu yhdessä ja toivottavasti on vielä monta hyvää vuotta edessä. Santran synttäreiden kunniaksi käytiin vetäsemässä kolmen tunnin toko treenit :) Taisi kyllä ajasta 2,5 tuntia mennä analysointiin ja pohdiskeluun. Oli kyllä onnistuneet treenit kertakaikkiaan. Santran kanssa otettiin ekalla kierroksella seuraamista ja metallinouto. Seuraaminen oli alkuun vähän vinoa, mutta parani hyvin pian. Olin siihen jotenki tosi tyytyväinen. Kontakti pysyi hyvin ja intoa piisasi. En oo varma oonko siitä maininnu, että oon lisänny käännöksiin pienen "merkin". Vähän ennen käännöstä otan siihen katsekontaktin. Kuvittelen ainakin, että se on alkanut heiman jarruttamaan ennen käännöstä tämän ansiosta ja sen myötä niistä on tullu sujuvampia. Tietääpähän Santra, että mitä on luvassa aina kun otan katsekontaktin. Metallinouto meni mukavasti. Pikkusen se lonksuttaa sitä edessä istuessa, mutta hakee onneksi innolla ja tarttuu hyvin. Lisää pitoharjoituksia vaan!
Parisin ekalla kierroksella otettiin seuraamista. Neuvoksi sain kanssa tokoilijoilta, että minun pitää palkata sitä paljon tiheämmin. Parisillahan ei aina se kontakti taho pysyä ja oon varmaan vaatinu siltä vähän liikaa ja tullu tarpeettoman paljon ns. epäonnistumisia ja palkattomuutta. Eli sen kanssa otetaan seuraamisessa nyt muutama askel taaksepäin. Liikkeestä maahanmeno sillä menee mukavasti ja olen tyytyväinen nopeuteen. Tänään se jäi vähän vinoon mikä kielii sen seuraamisesta...
Santun kakkoskierroksella otettiin ruutua ja hyppynoutoa. Ruudussa meillä on käytössä kosketusalusta. Olin laittanu alustalle makupalat ennen ku hain Santran ja sitten lähetin sen suoraan sinne. Ennen ruutuun lähetystä sanon sille sanan "RUU" minkä jälkeen se katsoo (tai ainaki pitäs) ruutua ja sitten lähetän sen sinne sanoen RUUTUUN. Toisella kerralla makupaloja ei ollu ja Santran ollessa alusta päällä käskin maahan ja klik. Hyvin meni ja kävelin sen luo palkkaamaan. Sitten muutaman kerran tein että Ippa vei makkarat ruutun ja vaan lähetin sinne ilman maahanmenoa ja sitten kerran vielä että käskin maahan. Yhdesti Santra ei lähtenyt ekalla käskyllä ruutuun niinpä lopetin sit sen harjottelun kun sain sen juoksemaan sinne ekalla käskyllä (söi ruudussa makkarat). Hyppynouto oli innokas ja vähän suustaan levoton. Kapulan irrotuksen jälkeen ennakoi sivulle tulon mistä seurasi etten palkannut sitä. Seuraavat kaksi kertaa se lähti innokkaasti noutamaan, mutta kiersi esteen. No tästäkään ei sitten palkkaa herunut. No kolmannella kerralla halusin varmistaa sen onnistumisen ja menin vähän vastaan ja näytin kädellä hyppyä ja sitten luovutus ja palkka. Santran tokoilut jätettiin siihen.
Parisin tokalla kierroksella otettiin pätkä seuraamista ja haettiin onnistumisia imutuksen ja nokittamisen kautta. Hyvin meni. Sitten harjoteltiin hyppyä. Paris tykkää siitä kovasti ja hoksasi hyvin pian mistä on kyse. Alkuun otin pelkkää hyppyä niin että makkara oli esteen toisella puolella ja muutaman kerran jälkeen mentiin lähemmäs estettä ja hypyn jälkeen sanoin TOP ja sitten kun se käänty niin naks ja nakkia suuhun. Muutaman toiston jälkeen Paris alko jo ite kääntyä hypyn jälkeen minua kohti. Reipas pikku tyttö.
Lopuksi molemmille koirille otettiin paikkamakuu. Parisille alokasluokan tyyliin ja Santralle avoimen. Paris pysy hyvin, mutta kellahti lonkkalepoon..korjasi ja taas kellahti. Mutta ainaki se pysyy hyvin paikallaan :) Santran oli tosi terhakkaana koko ajan ku oltiin piilossa (hallilla on hyvä piilo mistä näkee peililasin takaa koirat koko ajan) eikä hievahtanutkaan.
Kaiken kaikkiaan oikein onnistuneet treenit kaikkien koirien osalta. Ihana oli harjotella ja pohtia ku ei ollu kiire mihinkään :) Kiitokset treenikavereille Ipalla ja Nooralle!
Toissa viikonloppuna oltiin Lapualla viettämässä kanakoiramaista viikonloppua. Lauantaiaamu vietettiin pellolla ja yritettiin saada Parisille lintutilanteita, mutta turhaan. Sen hausta yms. en osaa oikein sen kummempaa sanoa, mutta jospa se vähän pääsi hommasta jyvälle. Tassut sillä on ollu vaan ongelmana kun ne tahtoo mennä vereslihalle hyvinki herkästi. Nyt oli vielä haastava keli ku pelloilla ei ollu vielä kauheasti lunta, mutta oli kuitenkin pakkasta. Lopputuloksena yksi pieni viiltohaava anturassa. Illalla hoidettiin tassut ja minä hieroin Parisin ku se vaikutti tosi jäykältä. Sunnuntaina meillä oli näyttelyt Seinäjoella mistä tuloksena ERI ja PN3. Ihan mukavat arvostelut, mutta ei sen kummempia titteleitä saatu. Koira käyttäytyi tosi hienosti ja liikkui kauniisti. Vielä se serti sieltä tulee :) Santra oli seurakoirana ja leikki pitkäkarvaista saksanseisojaa viikonlopun. Sai se pellolla myös omat hakuvuorot, mutta ei saatu sille lintutilanteita :D Hakuhan on mitä mainiointa heh. Tässä vielä kuva pikku Santusta <3
Nyt synttärisankarille ja sen siskolle herkkuiltapalan tekoon!
Parisin ekalla kierroksella otettiin seuraamista. Neuvoksi sain kanssa tokoilijoilta, että minun pitää palkata sitä paljon tiheämmin. Parisillahan ei aina se kontakti taho pysyä ja oon varmaan vaatinu siltä vähän liikaa ja tullu tarpeettoman paljon ns. epäonnistumisia ja palkattomuutta. Eli sen kanssa otetaan seuraamisessa nyt muutama askel taaksepäin. Liikkeestä maahanmeno sillä menee mukavasti ja olen tyytyväinen nopeuteen. Tänään se jäi vähän vinoon mikä kielii sen seuraamisesta...
Santun kakkoskierroksella otettiin ruutua ja hyppynoutoa. Ruudussa meillä on käytössä kosketusalusta. Olin laittanu alustalle makupalat ennen ku hain Santran ja sitten lähetin sen suoraan sinne. Ennen ruutuun lähetystä sanon sille sanan "RUU" minkä jälkeen se katsoo (tai ainaki pitäs) ruutua ja sitten lähetän sen sinne sanoen RUUTUUN. Toisella kerralla makupaloja ei ollu ja Santran ollessa alusta päällä käskin maahan ja klik. Hyvin meni ja kävelin sen luo palkkaamaan. Sitten muutaman kerran tein että Ippa vei makkarat ruutun ja vaan lähetin sinne ilman maahanmenoa ja sitten kerran vielä että käskin maahan. Yhdesti Santra ei lähtenyt ekalla käskyllä ruutuun niinpä lopetin sit sen harjottelun kun sain sen juoksemaan sinne ekalla käskyllä (söi ruudussa makkarat). Hyppynouto oli innokas ja vähän suustaan levoton. Kapulan irrotuksen jälkeen ennakoi sivulle tulon mistä seurasi etten palkannut sitä. Seuraavat kaksi kertaa se lähti innokkaasti noutamaan, mutta kiersi esteen. No tästäkään ei sitten palkkaa herunut. No kolmannella kerralla halusin varmistaa sen onnistumisen ja menin vähän vastaan ja näytin kädellä hyppyä ja sitten luovutus ja palkka. Santran tokoilut jätettiin siihen.
Parisin tokalla kierroksella otettiin pätkä seuraamista ja haettiin onnistumisia imutuksen ja nokittamisen kautta. Hyvin meni. Sitten harjoteltiin hyppyä. Paris tykkää siitä kovasti ja hoksasi hyvin pian mistä on kyse. Alkuun otin pelkkää hyppyä niin että makkara oli esteen toisella puolella ja muutaman kerran jälkeen mentiin lähemmäs estettä ja hypyn jälkeen sanoin TOP ja sitten kun se käänty niin naks ja nakkia suuhun. Muutaman toiston jälkeen Paris alko jo ite kääntyä hypyn jälkeen minua kohti. Reipas pikku tyttö.
Lopuksi molemmille koirille otettiin paikkamakuu. Parisille alokasluokan tyyliin ja Santralle avoimen. Paris pysy hyvin, mutta kellahti lonkkalepoon..korjasi ja taas kellahti. Mutta ainaki se pysyy hyvin paikallaan :) Santran oli tosi terhakkaana koko ajan ku oltiin piilossa (hallilla on hyvä piilo mistä näkee peililasin takaa koirat koko ajan) eikä hievahtanutkaan.
Kaiken kaikkiaan oikein onnistuneet treenit kaikkien koirien osalta. Ihana oli harjotella ja pohtia ku ei ollu kiire mihinkään :) Kiitokset treenikavereille Ipalla ja Nooralle!
Toissa viikonloppuna oltiin Lapualla viettämässä kanakoiramaista viikonloppua. Lauantaiaamu vietettiin pellolla ja yritettiin saada Parisille lintutilanteita, mutta turhaan. Sen hausta yms. en osaa oikein sen kummempaa sanoa, mutta jospa se vähän pääsi hommasta jyvälle. Tassut sillä on ollu vaan ongelmana kun ne tahtoo mennä vereslihalle hyvinki herkästi. Nyt oli vielä haastava keli ku pelloilla ei ollu vielä kauheasti lunta, mutta oli kuitenkin pakkasta. Lopputuloksena yksi pieni viiltohaava anturassa. Illalla hoidettiin tassut ja minä hieroin Parisin ku se vaikutti tosi jäykältä. Sunnuntaina meillä oli näyttelyt Seinäjoella mistä tuloksena ERI ja PN3. Ihan mukavat arvostelut, mutta ei sen kummempia titteleitä saatu. Koira käyttäytyi tosi hienosti ja liikkui kauniisti. Vielä se serti sieltä tulee :) Santra oli seurakoirana ja leikki pitkäkarvaista saksanseisojaa viikonlopun. Sai se pellolla myös omat hakuvuorot, mutta ei saatu sille lintutilanteita :D Hakuhan on mitä mainiointa heh. Tässä vielä kuva pikku Santusta <3
keskiviikko 24. lokakuuta 2012
Palaute käytännön tentistä
Tänään sain sähköpostiini palautteen meidän käytännön tentistä:
Hei!
Käytännön testissä arvioimme koiran työskentely- ja etsintämotivaatiota, esinekiinnostusta, liikkumista pinnoilla, leikkimistä ja yleistä hallintaa. Ohjaajan kohdalla tarkastelimme ohjaajan koiranlukutaitoa ja ohjaajan ja koiran välistä yhteistyötä. Ensimmäisessä etsinnässä jouduit hieman auttamaan koiraasi. Esinekiinnostus koirallasi oli ok. Noutaminen rojukasasta sujui myös hyvin. Etsintä isossa tilassa on arvioitu pisteissä 2/3. Muistaakseni koirasi juoksi hieman, eikä käyttänyt nenäänsä ihan koko aikaa. Leikkiminen oli teillä ok, hieman olit itse aktiivisempi kuin koira. Pinnat ja teidän välinen yhteistyö sujui. Koirasi oli tasainen pakkaus.
Tervetuloa koulutukseen!
Terveisin
Hanna Vänttilä
opettaja, kennellinja
Hei!
Käytännön testissä arvioimme koiran työskentely- ja etsintämotivaatiota, esinekiinnostusta, liikkumista pinnoilla, leikkimistä ja yleistä hallintaa. Ohjaajan kohdalla tarkastelimme ohjaajan koiranlukutaitoa ja ohjaajan ja koiran välistä yhteistyötä. Ensimmäisessä etsinnässä jouduit hieman auttamaan koiraasi. Esinekiinnostus koirallasi oli ok. Noutaminen rojukasasta sujui myös hyvin. Etsintä isossa tilassa on arvioitu pisteissä 2/3. Muistaakseni koirasi juoksi hieman, eikä käyttänyt nenäänsä ihan koko aikaa. Leikkiminen oli teillä ok, hieman olit itse aktiivisempi kuin koira. Pinnat ja teidän välinen yhteistyö sujui. Koirasi oli tasainen pakkaus.
Tervetuloa koulutukseen!
Terveisin
Hanna Vänttilä
opettaja, kennellinja
tiistai 23. lokakuuta 2012
Long time no seen!
Viime päivityksestä on kulunut sitten reipas vuosi. Kovin ahkeraksi bloggaajaksi minua ei voi kutsua, mutta yritän parantaa tapani ja kirjoitella tänne harjoituspäiväkirjan muodossa mistä on itsellenikin hyötyä. Oli muuten jännä lukea nuita reilun vuoden takaisia päivityksiä.
Kaikkea on vuodessa kerennyt tapahtua niin koira kuin kotirintamallakin. Kotirintamasta sen verran, että olemme muuttaneet Suomussalmelle noin vuosi sitten. Harrastaminen koirien kanssa jatkuu entiseen malliin joskin eri maisemissa. Santran kanssa ollaan siirrytty avoimeen luokkaan ja Pariskin on kisaillut AVO 3 tuloksen verran metsästyskokeissa. Santran kanssa ollaan aloitettu jäljen treenaaminen viime syksynä ja siinä se on edistynytkin huimaa vauhtia. Aika näyttää päästäänkö me virallisille kisakentille ko. lajissa, mutta ainakin olen päässyt harjoittelemaan touhua tulevaa pentua varten. Jälki meillä on tällä hetkellä n. 200 askelta pitkä sisältäen kaarroksia, yks tai kaks 90 asteen kulmaa ja tyhjiä askelia on 10 max 20kerrallaan. Pituutta ja vaikeutta vaihdellaan alustan ja harjoituksen mukaan. Viimeisimmät treenit on ollu onnistuneita ja moottoria kyseiseen touhuun Santralta löytyy usein miten mukavasti. Jäljelle painetaan liina suorassa vetäen, mutta itse jälki työskentely on rauhallista, mutta innokasta. Ainut ongelma on muutaman kerran ollut että jos S on kadottanut jäljen niin se on alkanut heti olemaan katseella vailla apua minulta. Vähän niinku luovuttanu ja lakannu työskentelemästä. Näinä kertoina sen jäljestys into ei ehkä muutoinkaan ole ollut sitä parasta. Viimeiset viis jälkeä on sujunut moitteettomasti hyvällä työinnolla.
Hakua olemme myös päässeet kokeilemaan tänä vuonna ja siinä olisi kans mahtava laji, mutta vaatii sitoutuneen porukan ympärille. Santra on innokas maalimiesten etsijä, mutta siitä ei tässä osiossa sen enempää.
Sitten se ihanin ja hirvein eli TOKO :) Avoimeen luokkaan nousu ei ollut meille mikään läpihuutojuttu. Santran työmoottoria ollaan jollain ilveellä saatu nostettua ja vire ei sinänsä ole enää se ongelma. No vireen noustessa kaupan päälle tuli sitten reipas poikittaminen minkä kanssa sitten taisteltiinkin viime talvi. Jotain muutosta täytyi saada aikaan sillä viime kisoista molemmista seuraamisista saatiin 10 tuomarina Erkki Shemeikka. Kaukokäskyt oli meidän toinen murheen kryyni, mutta kisoihin mennessä neki saatiin hiottua 9 arvoiseksi. Ongelmana oli ettei koira noussut ylös kun matka meni tietyn pisteen yli. Nyt avoimen kaukot on ok ja voittajia hierotaan. Siinäpä meillä onkin seuraava pähkinä purtavaksi :) Palatakseni siihen seuraamiseen niin S on vieläkin hyvin herkkä aukeamaan. Sille pitäis löytää aina se optimaalivire mikä on todella pienestä kiinni, että milloin menee yli ja milloin taas touhu ei kiinnosta pätkän vertaa. Minä oon vähän hyväksyny sen että se ei kulje ihan viivotin suorassa. Santran kanssa pidän tärkeämpänä että se on intopiukeena! Ja se siitä yleensä suoristuu kun saa vähän aikaa seurata. Siltä pitää vaan vaatia keskittymistä ja ottaa alkuun pidempää seuraamispätkää että saa päästellä ylimääräset höyryt pois tai tehä jotain muuta liikettä missä pääsee alku kohelluksesta eroon.
Lopuksi vielä kerrottakoon, että minä ja Santra pääsimme opiskelemaan Keski.Pohjanmaan maaseutuopistoon. Santrasta tulee homekoira ja minusta homekoiraohjaaja. Koulu alkaa marraskuun 12 päivä ja kestää 1,5 vuotta. Tulevasta vuodesta on siis tulossa vähintäänkin haastava, mutta uskon että myös antoisa.
Kuulemisiin!
Kaikkea on vuodessa kerennyt tapahtua niin koira kuin kotirintamallakin. Kotirintamasta sen verran, että olemme muuttaneet Suomussalmelle noin vuosi sitten. Harrastaminen koirien kanssa jatkuu entiseen malliin joskin eri maisemissa. Santran kanssa ollaan siirrytty avoimeen luokkaan ja Pariskin on kisaillut AVO 3 tuloksen verran metsästyskokeissa. Santran kanssa ollaan aloitettu jäljen treenaaminen viime syksynä ja siinä se on edistynytkin huimaa vauhtia. Aika näyttää päästäänkö me virallisille kisakentille ko. lajissa, mutta ainakin olen päässyt harjoittelemaan touhua tulevaa pentua varten. Jälki meillä on tällä hetkellä n. 200 askelta pitkä sisältäen kaarroksia, yks tai kaks 90 asteen kulmaa ja tyhjiä askelia on 10 max 20kerrallaan. Pituutta ja vaikeutta vaihdellaan alustan ja harjoituksen mukaan. Viimeisimmät treenit on ollu onnistuneita ja moottoria kyseiseen touhuun Santralta löytyy usein miten mukavasti. Jäljelle painetaan liina suorassa vetäen, mutta itse jälki työskentely on rauhallista, mutta innokasta. Ainut ongelma on muutaman kerran ollut että jos S on kadottanut jäljen niin se on alkanut heti olemaan katseella vailla apua minulta. Vähän niinku luovuttanu ja lakannu työskentelemästä. Näinä kertoina sen jäljestys into ei ehkä muutoinkaan ole ollut sitä parasta. Viimeiset viis jälkeä on sujunut moitteettomasti hyvällä työinnolla.
Hakua olemme myös päässeet kokeilemaan tänä vuonna ja siinä olisi kans mahtava laji, mutta vaatii sitoutuneen porukan ympärille. Santra on innokas maalimiesten etsijä, mutta siitä ei tässä osiossa sen enempää.
Sitten se ihanin ja hirvein eli TOKO :) Avoimeen luokkaan nousu ei ollut meille mikään läpihuutojuttu. Santran työmoottoria ollaan jollain ilveellä saatu nostettua ja vire ei sinänsä ole enää se ongelma. No vireen noustessa kaupan päälle tuli sitten reipas poikittaminen minkä kanssa sitten taisteltiinkin viime talvi. Jotain muutosta täytyi saada aikaan sillä viime kisoista molemmista seuraamisista saatiin 10 tuomarina Erkki Shemeikka. Kaukokäskyt oli meidän toinen murheen kryyni, mutta kisoihin mennessä neki saatiin hiottua 9 arvoiseksi. Ongelmana oli ettei koira noussut ylös kun matka meni tietyn pisteen yli. Nyt avoimen kaukot on ok ja voittajia hierotaan. Siinäpä meillä onkin seuraava pähkinä purtavaksi :) Palatakseni siihen seuraamiseen niin S on vieläkin hyvin herkkä aukeamaan. Sille pitäis löytää aina se optimaalivire mikä on todella pienestä kiinni, että milloin menee yli ja milloin taas touhu ei kiinnosta pätkän vertaa. Minä oon vähän hyväksyny sen että se ei kulje ihan viivotin suorassa. Santran kanssa pidän tärkeämpänä että se on intopiukeena! Ja se siitä yleensä suoristuu kun saa vähän aikaa seurata. Siltä pitää vaan vaatia keskittymistä ja ottaa alkuun pidempää seuraamispätkää että saa päästellä ylimääräset höyryt pois tai tehä jotain muuta liikettä missä pääsee alku kohelluksesta eroon.
Lopuksi vielä kerrottakoon, että minä ja Santra pääsimme opiskelemaan Keski.Pohjanmaan maaseutuopistoon. Santrasta tulee homekoira ja minusta homekoiraohjaaja. Koulu alkaa marraskuun 12 päivä ja kestää 1,5 vuotta. Tulevasta vuodesta on siis tulossa vähintäänkin haastava, mutta uskon että myös antoisa.
Kuulemisiin!
keskiviikko 22. kesäkuuta 2011
Tokokisat Haukipudas 18.6
Viime lauantaina kävimme toisissa tokokisoissa Haukiputaalla. Kotiin tuomisina oli 155p ja sijoitus 2/4. Liikkeet Santra osaa teknisesti hyvin, mutta ainut ongelma on, että se ei vielä kestä palkattomuutta. Alku oli kivannäköistä, mutta loppua kohden niin koira hyytyi ihan totaalisesti. Mulla pitää nyt alkaa vähän muuttamaan treenejä ja lähinnä palkkaamista. Yllätyksellisyys on nyt viikon sana. Eilen käytiin tokossa ja siellä tehtiin seuraamista, käännöksiä, leikkimistä ja peruutuksia. Hyvät treenit oli. Santralle kokeilen nyt sellasta, että piilotan liivin taskuun erilaisia leluja patukkaa, vinkua ja ruokaa, että se ois sille vähän jännempää kun ei tiedä mikä sieltä tulee. Ja makupalat oon nykyään laittanu pieniin pakasterasioihin. Ne on ollu toimivia. Ja tästä lähtien mulla pitää suunnitella treenit paperille mitä teen ja miten palkkaan ja missä kohtaa. Oon helposti niin ykstoikkonen ja Santra on alkanu tietämään millon se sitä palkkaa saa. Huomenna torstaina on pk-toko katsellaan mitä me siellä taas keksitään.
sunnuntai 5. kesäkuuta 2011
Tokokisat 2.6 Kajaani
Kävästiin torstaina tokokisoissa koko perheen voimin. Paris oli ihan vaan seuraneitinä mukana ja Jussi toimi kuvaajana ja henkisenä tukena :) Mukaantuomisina oli 170 pistettä ja ykköstulos. Oon ihan tyytyväinen meidän suoritukseen kun kyse oli ensimmäisistä kisoista. Minua jännitti ihan älyttömästi. Kaikki muut meni ihan hyvin, mutta täyskäännökset oli väljiä ja Santra meinas jäädä vähän matkasta. Liikkestä maahanmeno meni nollille ja en ees älynny toistaa käskyä. Harjottelin liikkeestä seisomista just ennen kentälle menoa niin se tais jäädä Santralle päällimmäiseksi mieleen. Hyppy onnistu kuitenkin toisella käskyllä hyvin ja siihen oon oikein tyytyväinen. Ottaa kuitenkin huomioon, että harjoittelu aloitettiin viikkoa ennen kisoja :D. Paikalla oli paljon Suomussalmelaisia ja oli mukava jutella ja jakaa jännitystä. Kiitos kaikille kannustajille! Uudet kisat on jo kiikarissa. Tässä vielä pisteet osa-alueittain:
Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 10
Seuraaminen kytkettynä 10
Seuraaminen taluttimetta 9
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0
Luoksetulo 10
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8
Estehyppy 9
Kokonaisvaikutus 10
Pikku Paris lähti tänään ensi kertaa Jussin mukaan Vartiukseen ja täytyy myöntää, että meinasin herkistyä vaikka se hurtta on viime viikkoina saanut minut hermoromahduksen partaalle :) Eiköhän siellä hyvin mene. Me nautitaan Santran kanssa kahdestaan olosta ja treenataan normaaliin tapaan.
Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 10
Seuraaminen kytkettynä 10
Seuraaminen taluttimetta 9
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0
Luoksetulo 10
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8
Estehyppy 9
Kokonaisvaikutus 10
Pikku Paris lähti tänään ensi kertaa Jussin mukaan Vartiukseen ja täytyy myöntää, että meinasin herkistyä vaikka se hurtta on viime viikkoina saanut minut hermoromahduksen partaalle :) Eiköhän siellä hyvin mene. Me nautitaan Santran kanssa kahdestaan olosta ja treenataan normaaliin tapaan.
sunnuntai 29. toukokuuta 2011
Kisoihin valmistautumista
Kisapäivä lähenee ja jännitys kasvaa. Saatiin loppuviikosta varmistus koepaikasta ja nyt on ollut sitten ilmassa jännitystä ja paniikinomaista treenausta :) Tiistaina tehtiin kokonainen koesuoritus ja voin kertoa, että huonosti meni. Minä jännitin kauheesti ja se tekeminen oli aika pakkopullaa. Santra ei pitänyt juuri kontaktia lainkaan ja tuntu että kaikki menee huonosti. Ja siitäkös se pinna sitten kiristy edelleen! Tästä päivän suorituksesta on tulossa videonpätkää kuhan saan ne jollain konstilla koneelle. Estehypyn treenaminen me aloitettiin tuolloin tiistaina. Ja ne jotka tässä kohtaa miettii, että eikö ois kannattanu vähän aikaisemmin aloittaa harjottelu, niin vastaus on KYLLÄ! Santra ei meinannut irrota hypylle ensiksi millään. Heittelin patukkaa esteen yli ja sanoin HYPPY. Sitten vein patukan esteen taakse ja HYPPY siitä sitten vaikeutettiin että ensin HYPPY ja sitten palkka tänään meidän kenraaliharjoituksissa hyppy meni hyvin ja otin seisomisen kanssa. Vähän turhan vauhdikasta tahtia viikon sisällä, että torstaina nähdään miten se tosipaikan tullen sujuu. Perjantaina otettiin pikku treenit jotka äiti tallensi nauhalle. Materiaali tulossa. Santra oli perjantaina ihan super! Se oli niin innossaan ja niin olin minäkin. Ite en turhaa jännittänyt ja homma oli hauskaa niinku sen kuuluisikin olla. Harjoteltiin pikkupätkiä seuraamisia ja luoksetuloa+jäävät.
Tänään sunnuntaina oli viimeiset treenit ennen kisoja ja hyvä maku jäi suuhun. Otin hypyn ja luoksetulon muutaman kerran. Kummastakaan ei mainittavaa. Lopuksi otin palkinnoksi molemmilla koirilla agilityä. Pikku Pariski tykitteli putkea ja pientä hyppyä oikein vauhdikkaasti :) Jäsen P on ollut muutenkin toimelias pikkukoira. Tokoiltu ollaan lyhyitä pätkiä aina silloin kun Santrankin kanssa. Niistä treeneistä ei kummempaa kerrottavaa. Jussi on opettanu sen hienosti menemään maahan käsimerkistä.
Minä jatkan youtubesta tokovideoiden katsomista ja yritän tsempata itseäni torstaita varten. Näihin kuviin näihin tunnelmiin.
Tänään sunnuntaina oli viimeiset treenit ennen kisoja ja hyvä maku jäi suuhun. Otin hypyn ja luoksetulon muutaman kerran. Kummastakaan ei mainittavaa. Lopuksi otin palkinnoksi molemmilla koirilla agilityä. Pikku Pariski tykitteli putkea ja pientä hyppyä oikein vauhdikkaasti :) Jäsen P on ollut muutenkin toimelias pikkukoira. Tokoiltu ollaan lyhyitä pätkiä aina silloin kun Santrankin kanssa. Niistä treeneistä ei kummempaa kerrottavaa. Jussi on opettanu sen hienosti menemään maahan käsimerkistä.
perjantai 20. toukokuuta 2011
Touhukas aamu
Aamulla käytiin Santran kanssa juoksemassa vähän reilu puolituntia. Oli aika lämmin ja aurinkoinen keli, niin Santrasta ei ollu kauheesti apuja mikä toisaalta on ihan hyväkin minun kunnon kohotuksen kannalta :) Sitten koiran vaihto. Parisin kanssa käytiin puolen tunnin kävelylenkki ja käytiin tutustumassa vähän Oulujokeen. Kauheesti sitä ois kiinnostanu se vesi ja kävikin jo sen verran syvällä, että maha kastu.
Lopuksi otin molemmilla koirilla tottista. Santran kans otettiin käännöksiä ja luoksetuloa. Seuraamisessa oli vire oikein mallikas ja paikkakin näytti omaan silmään hyvältä. Jäi hyvä fiilis. Luoksetulossa oon yrittäny ottaa ns. vauhtiluoksetuloja ja heittää patukan sitten mun jalkojen välistä. Se on tästä touhusta ehkä vähän ihmeissään ja alko muutaman kerran jälkeen jo vähän hidastelemaan. Täytyy miettiä onko tämä meille sopiva vai mietinkö jonku muun konstin treenaamaan sitä vauhtia. Ihan lopuksi otin Santran kans yhden noudon. Tein sen uudella isommalla kapulalla ja ei voi muuta sanoa ku JEE! Santra haki ja toi sen eteen ja piti niin kauan suussa että sanoin irti. Yritän saada noudosta tulevaisuudessa kuvamatskua.
Parisin kans treenattiin pikku pätkiä seuraamista ja jääviä. Seuraaminen näyttää kivalta. Nyt pitäs vaan saada sitä imutusta vähemmäksi. Käytän aina hetken kättä ylhäällä ja taas makkaraa suuhun. Pitää vähän pidentää aikaa minkä käsi on ylhäällä. Jäävät meni ihan ok. Seisomisessa tuli ekalla kerralla muutama tipuaskel. En palkannu tästä vaan otin uudestaan. Istuminen ok. Maahanmeno menee jo ilman käsiavustusta. Jussi oli minun koulupäivien aikana treenannu sitä niin ahkerasti! Kauheen nopee se maahanmeno ei oo. Semmonen ihan ok. En tiiä teenkö tässä nyt virheen kun palkkaan sitä siitä... En oo osannu oikeen kummallekkaan opettaa nopeita maahanmenoja ilman käsiavustusta. Vinkkejä otetaan vastaan :)
Lopuksi otin molemmilla koirilla tottista. Santran kans otettiin käännöksiä ja luoksetuloa. Seuraamisessa oli vire oikein mallikas ja paikkakin näytti omaan silmään hyvältä. Jäi hyvä fiilis. Luoksetulossa oon yrittäny ottaa ns. vauhtiluoksetuloja ja heittää patukan sitten mun jalkojen välistä. Se on tästä touhusta ehkä vähän ihmeissään ja alko muutaman kerran jälkeen jo vähän hidastelemaan. Täytyy miettiä onko tämä meille sopiva vai mietinkö jonku muun konstin treenaamaan sitä vauhtia. Ihan lopuksi otin Santran kans yhden noudon. Tein sen uudella isommalla kapulalla ja ei voi muuta sanoa ku JEE! Santra haki ja toi sen eteen ja piti niin kauan suussa että sanoin irti. Yritän saada noudosta tulevaisuudessa kuvamatskua.
Parisin kans treenattiin pikku pätkiä seuraamista ja jääviä. Seuraaminen näyttää kivalta. Nyt pitäs vaan saada sitä imutusta vähemmäksi. Käytän aina hetken kättä ylhäällä ja taas makkaraa suuhun. Pitää vähän pidentää aikaa minkä käsi on ylhäällä. Jäävät meni ihan ok. Seisomisessa tuli ekalla kerralla muutama tipuaskel. En palkannu tästä vaan otin uudestaan. Istuminen ok. Maahanmeno menee jo ilman käsiavustusta. Jussi oli minun koulupäivien aikana treenannu sitä niin ahkerasti! Kauheen nopee se maahanmeno ei oo. Semmonen ihan ok. En tiiä teenkö tässä nyt virheen kun palkkaan sitä siitä... En oo osannu oikeen kummallekkaan opettaa nopeita maahanmenoja ilman käsiavustusta. Vinkkejä otetaan vastaan :)
keskiviikko 18. toukokuuta 2011
Onnistumisia seuraa aina epäonni...
Viime torstaina käytiin eka pk-tokoilut. Ne oli mieleiset treenit. Harjoteltiin jännitteitä ja saatiin kotiläksyksi takapään käyttöharjoituksia ja enemmän vaihtelua treenaamiseen. Se tuppaakin itellä olla aika kaavamaista. Esim. nyt vältän Santralla perusasennosta seuraamaan lähtemistä. Sitä tehdään suoraan leikistä tai miten vaan. Ja seuraamisessa pidän nyt patukkaa välillä kainalossa. Se parantaa vähän Santran paikkaa tai ainaki paransi niissä treeneissä :) Tämän aamun seuraamisista en oo ihan niin varma.
Lauantaina Paris kävi Oulun kanakoirakerhon järjestämällä koulutuspäivällä. Siellä oli eri rasteja missä treentattiin tokoa, noutoa ja jotain vetolaitehommaa :) Ite en ollu siellä mukana niin en osaa sen tarkemmin sanoa. Ihan hyvin siellä oli menny. Nouto ei ollu menny ihan niin hyvin ku kotona, kun siellä oli ollut käytössä tosi vanha ja limainen lintu. Hyvää harjotusta kuitenkin molemmille.
Nyt päästään sitten eilisiin toko-treeneihin. Santra oli lähtiessä vähän flegun oloinen ja ei se kentällä sit kauheesti parantunu. Meillä oli kotiläksynä temppu ja minä ajattelin, että esitetään kuinka Santra ottaa multa sukat pois. No eipä ottanu :) Sitte siirryttiin sulavasti suunnitelma B:hen eli pyörähdys :D Se oli elämäni huippuhetkiä se hehe. Saatiin läksyksi harjoitella pyörähdys myös toiseen suuntaan, kun tokokoirista tulee helposti toispuolisia. Temppujen lisäksi harjoteltiin sivulletuloa. Santra jäi taas vähän vinoon ja sain neuvoksi ottaa sitä makupalan kanssa jotta se oppis tulemaan aina heti ekalla kerralla oikeaan paikkaan ja oikein päin. Hyvä vinkki. Olen vain käyttäny sitä makupalaa ja sillähän se tulee aina ihan nappiin, niin nyt haluisin päästä siitä eroon! Makupalan jälkeen Santran vire oli taas mitä oli enkä minä sitä saanu oikeen nostettua koko treenien aikana. Se on sellanen että jos se kerran saa makupalaa niin se haluis sitä koko ajan eikä lähe enää kunnolla taistelemaan eikä leikkimään. Pitäskö minun leikittää enemmän jotta siitä tulis se ykkösjuttu? Samalla kun Santran vire laskee niin se laskee myös mulla. Varmaan kentän toiseen päähän saakka näky metrinen sarvi otassa. Se tunnin treeniaikakin tuntuu niin pitkältä kun siellä on tosi paljon odottelua kun koirakoita on niin paljon. En mitenkään saa Santraa pysymään skarppina kentällä koko aikaa. Ens kerralla otan häkin kentän laidalle ja tungen sen sinne odottelun ajaksi. Haluan että se vire on kentällä korkea ja sitä odottelua ja siitä nostamista harjotellaan pikku hiljaa ei tuntia kerrallaan.
Lopuksi oltiin "peiliä" koirien kanssa ja aina pysähtyessä koirien piti mennä perusasentoon. Meillä meni ihan ok joskin istuminen sais olla nopeempaa. Ens kerraksi kotiläksynä nopeet maahan menot! Nehän meillä onkin ollu aika hitaat. Mietin että treenaisin näitä naksuttimen avulla.. ja ehkä voisin muutaman kerran ottaa kosketuskeppiä avuksi. Täytyy alkaa treenaamaan.
Lauantaina Paris kävi Oulun kanakoirakerhon järjestämällä koulutuspäivällä. Siellä oli eri rasteja missä treentattiin tokoa, noutoa ja jotain vetolaitehommaa :) Ite en ollu siellä mukana niin en osaa sen tarkemmin sanoa. Ihan hyvin siellä oli menny. Nouto ei ollu menny ihan niin hyvin ku kotona, kun siellä oli ollut käytössä tosi vanha ja limainen lintu. Hyvää harjotusta kuitenkin molemmille.
Nyt päästään sitten eilisiin toko-treeneihin. Santra oli lähtiessä vähän flegun oloinen ja ei se kentällä sit kauheesti parantunu. Meillä oli kotiläksynä temppu ja minä ajattelin, että esitetään kuinka Santra ottaa multa sukat pois. No eipä ottanu :) Sitte siirryttiin sulavasti suunnitelma B:hen eli pyörähdys :D Se oli elämäni huippuhetkiä se hehe. Saatiin läksyksi harjoitella pyörähdys myös toiseen suuntaan, kun tokokoirista tulee helposti toispuolisia. Temppujen lisäksi harjoteltiin sivulletuloa. Santra jäi taas vähän vinoon ja sain neuvoksi ottaa sitä makupalan kanssa jotta se oppis tulemaan aina heti ekalla kerralla oikeaan paikkaan ja oikein päin. Hyvä vinkki. Olen vain käyttäny sitä makupalaa ja sillähän se tulee aina ihan nappiin, niin nyt haluisin päästä siitä eroon! Makupalan jälkeen Santran vire oli taas mitä oli enkä minä sitä saanu oikeen nostettua koko treenien aikana. Se on sellanen että jos se kerran saa makupalaa niin se haluis sitä koko ajan eikä lähe enää kunnolla taistelemaan eikä leikkimään. Pitäskö minun leikittää enemmän jotta siitä tulis se ykkösjuttu? Samalla kun Santran vire laskee niin se laskee myös mulla. Varmaan kentän toiseen päähän saakka näky metrinen sarvi otassa. Se tunnin treeniaikakin tuntuu niin pitkältä kun siellä on tosi paljon odottelua kun koirakoita on niin paljon. En mitenkään saa Santraa pysymään skarppina kentällä koko aikaa. Ens kerralla otan häkin kentän laidalle ja tungen sen sinne odottelun ajaksi. Haluan että se vire on kentällä korkea ja sitä odottelua ja siitä nostamista harjotellaan pikku hiljaa ei tuntia kerrallaan.
Lopuksi oltiin "peiliä" koirien kanssa ja aina pysähtyessä koirien piti mennä perusasentoon. Meillä meni ihan ok joskin istuminen sais olla nopeempaa. Ens kerraksi kotiläksynä nopeet maahan menot! Nehän meillä onkin ollu aika hitaat. Mietin että treenaisin näitä naksuttimen avulla.. ja ehkä voisin muutaman kerran ottaa kosketuskeppiä avuksi. Täytyy alkaa treenaamaan.
tiistai 10. toukokuuta 2011
Onnistumisia
Ensimmäinen ohjattu tokotreeni takana ja fiilikset on hyvät. Ryhmässä meitä on reilu kymmenen koirakkoa eli aika iso ryhmä kyseessä. Aluksi jokainen vähän kerto itsestään ja koirastaan ja sitten tehtiin muutamia harjoituksia. Ihan ekaksi jokainen koirakko kiersi rinkiä yksitellen muiden ympärillä ja kouluttajat vähän katso millainen on koiran kontakti. Santra suoriutui tehtävästä mallikkaasti. Seuraavaksi tehtävää vähän vaikeutettiin ja seuraaminen suoritettiin pujottelemalla muiden välistä. Santralla oli vire siinä pötkötellessä vähän laskenu enkä minä saanu sitä ihan huippuun ennen ku lähdettiin seuraamaan. Muutaman kerran katsekontakti tippu ja minä nykäsin hihnasta korjatakseni asian, mutta taisin jäädä hihnaan sen jälkeen vähän roikkumaan :/ Suoritus oli ihan ok, vire vaan ei ollu sitä mitä Santralla on nyt viimeaikoina ollu. Mulla oli muuten tällä kertaa mukana myös makupaloja ja niitä sitte liukuhihnalla siinä odotellessa syöttelin. Liekköhän tällä ollu vaikutusta työskentelyintoon :D Se pitäs muistaa että kentällä pelkkä lelupalkka. Santra ku ei tahdo sit nakkien jälkeen niin innostua koko lelusta eikä se touhu oo sitten niin innokasta ku voisi olla. Seuraamisen jälkeen oli luoksepäästävyys ja se meni hyvin. Ensimmäisillä kerroilla Santra nosti ahterin maasta, mutta sitten se ei ollu enää moksiskaan. Tässä harjotuksessa ne makupalat oli kyllä ihan paikallaan. Viimeiseksi otettiin paikkamakuuta ryhmässä ja se meni hyvin. Välimatka ei ollu kauheen pitkä, mutta aikana oli se minuutti. Osa ohjaajista anto välillä koirille makupaloja ja häiriötä oli mukavasti. Santra makas kuitenkin varmasti, mutta rennosti :) Ainut miinus on että maahanmeno on HIDAS! Ja välillä se menee kieroon vaikka kuinka yritän kattoa että perusasento olisi suora. Kotiläksyksi saatiin harjotella temppua mikä sit esitetään ens kerralla :) Ihan lopuksi ku muut oli jo lähteneet otin Santran kans vielä maahanmenoja siten että peruutin ite ja käskin maahan ja nopeesta ZIP ja heitin nakin suuhun :) Siinäpä se. Niin ja vähän agilityäki muisteltiin keppien ja kontaktien merkeissä.
Sitten oli Pariisikoiran vuoro. Me otettiin sivulletuloa, seuraamista, luoksetuloja ja muutama jäävä. Olikohan vähän liikaa kaikkea.. No jokatapauksessa ne meni mukavasti. Paris on ihanan innokas ja mennyt ihan hurjasti eteenpäin. Siitä taitaa tullakin tokokoira ;) Parisillahan käytän palkkaamisessa pelkkää makupalaa ainakin vielä toistaiseksi. Sen kanssa ei olla leikitty kauheesti mitään retuutusleikkejä eikä se siitä lelusta tunnu kauheesti palkkautuvan. Pikku "painista" se innostuu ja sitä me ollaanki siellä kentällä harrastettu, jotta saisin sen kiinostumaan minusta. Sivulletulo ja seuraaminen Parisilla tapahtuu vielä käsiavusteisesti ja imuttamalla. Käden nostan aina hetkeksi pois ja taas nakkia suuhun. P seuraa hyvällä paikalla ja takapäänkäyttö on jo nyt parempaa ku Santralla. Johtunee kyllä siitä, että oon nyt osannu sitä harjotella. Luoksetulot on vauhdikkaita, joskin eteentullessa paikka välillä vähän vino, mutta sitä hiotaan! Jäävissä varsinkin seisominen oli tänään vähän nuhasta. Minä aina välillä sorrun palkkaamaan sitä vaikka se miniaskelia muutaman ottaski ja ne kyllä kostautuu. Minun pitää vaan muistaa olla mustavalkoinen. Se Seiso tarkottaa ettei niitä miniaskelia oteta yhtään! Siinäpä mulle kotiläksyä.
Eikä tässä vielä kaikki :D Kotona Santralla tuntu olevan vielä virtaa vaikka muille jakaa ja se kanto koko ajan mulle syliin leluja. No minä sitte ajattelin että nuin innokkaasti ku leluja nostelee lattialta ja tuo mulle niin vaihdetaan lelu kapulaan. Pistin Parisin makkariin häiritsemästä ja rupesin Santran kanssa kokeilemaan noutoa. Laitoin kapulan maahan ja sanoin Pidä-käskyn. Ekaksi Santra katto vähän pitkään mutta sitten kun innostin sitä lisää niin se nappas sen ekan kerran suuhun ja anto käteen. No tästähän seuras hirvee kiljunta ja nakkitulva :) Ilmeisesti se tehosi koska S teki saman tempun uudestaan. Kolmannella kerralla jätin kapulan ja Santran vähän kauemmas minusta ja sanoin Pidä. No neitihän nappasi kapulan suuhun ja toi se minulle eteen. Sanoin vielä istu-käskyn, otin kiinni kapulasta ja Irti, kauheet kehut päälle ja nakkia suuhun. Se oli niitä huippuhetkiä.
Sitten oli Pariisikoiran vuoro. Me otettiin sivulletuloa, seuraamista, luoksetuloja ja muutama jäävä. Olikohan vähän liikaa kaikkea.. No jokatapauksessa ne meni mukavasti. Paris on ihanan innokas ja mennyt ihan hurjasti eteenpäin. Siitä taitaa tullakin tokokoira ;) Parisillahan käytän palkkaamisessa pelkkää makupalaa ainakin vielä toistaiseksi. Sen kanssa ei olla leikitty kauheesti mitään retuutusleikkejä eikä se siitä lelusta tunnu kauheesti palkkautuvan. Pikku "painista" se innostuu ja sitä me ollaanki siellä kentällä harrastettu, jotta saisin sen kiinostumaan minusta. Sivulletulo ja seuraaminen Parisilla tapahtuu vielä käsiavusteisesti ja imuttamalla. Käden nostan aina hetkeksi pois ja taas nakkia suuhun. P seuraa hyvällä paikalla ja takapäänkäyttö on jo nyt parempaa ku Santralla. Johtunee kyllä siitä, että oon nyt osannu sitä harjotella. Luoksetulot on vauhdikkaita, joskin eteentullessa paikka välillä vähän vino, mutta sitä hiotaan! Jäävissä varsinkin seisominen oli tänään vähän nuhasta. Minä aina välillä sorrun palkkaamaan sitä vaikka se miniaskelia muutaman ottaski ja ne kyllä kostautuu. Minun pitää vaan muistaa olla mustavalkoinen. Se Seiso tarkottaa ettei niitä miniaskelia oteta yhtään! Siinäpä mulle kotiläksyä.
Eikä tässä vielä kaikki :D Kotona Santralla tuntu olevan vielä virtaa vaikka muille jakaa ja se kanto koko ajan mulle syliin leluja. No minä sitte ajattelin että nuin innokkaasti ku leluja nostelee lattialta ja tuo mulle niin vaihdetaan lelu kapulaan. Pistin Parisin makkariin häiritsemästä ja rupesin Santran kanssa kokeilemaan noutoa. Laitoin kapulan maahan ja sanoin Pidä-käskyn. Ekaksi Santra katto vähän pitkään mutta sitten kun innostin sitä lisää niin se nappas sen ekan kerran suuhun ja anto käteen. No tästähän seuras hirvee kiljunta ja nakkitulva :) Ilmeisesti se tehosi koska S teki saman tempun uudestaan. Kolmannella kerralla jätin kapulan ja Santran vähän kauemmas minusta ja sanoin Pidä. No neitihän nappasi kapulan suuhun ja toi se minulle eteen. Sanoin vielä istu-käskyn, otin kiinni kapulasta ja Irti, kauheet kehut päälle ja nakkia suuhun. Se oli niitä huippuhetkiä.
maanantai 9. toukokuuta 2011
Tottistreenit Suomussalmella 8.5
Äitienpäiväaamu vietettiin tokoilun merkeissä Suomussalmella. Molemmat koirat olivat mukana ja treenikavereina oli Hanna Daran ja Lyydian kanssa sekä Martta Kumman ja Miinan kanssa. Parisin kanssa otin aluksi paikallaoloa ja luoksetuloa. Paikallaolossa se jäi istumaan nätisti, mutta minun tehdessä harhautusliikkeitä Paris nytkähteli ja oli lähtövalmiina koko ajan. Huomasi että on muutaman kerran otettu paikallaolosta luoksetuloa vaikka sitä on kyllä pyritty välttämään just tämän ennakoinnin takia. Luoksetulot oli vauhtisellaisia ja ahnaasti se pyrki minun perään.
Santran kanssa otettiin seuraamista ja Martta toimi liikkurina. Kentälle mennessä Santra oli hyvässä vireessä ja hanakasti hyppi vasten ja repi patukkaa. Seuraamisessa meinasi edistää välillä ja minäki palkkasin sen muutaman kerran heittämällä patukan eteenpäin mikä ei ainakaan auttanut asiaa. Muutamien vasemmalle tapahtuvien käännöksien avulla paikkakin parani ja Santra teki yhden loistavan käännöksen vasemmalle ja me lopetettiin siihen. Takapään käyttöharjoitukset on alkanu tuottaa tulosta. Niitähän me ei olla tehty vasta ku jonku kuukauden verran. Lopuksi otettiin ryhmässä paikkamakuuta. Se meni ihan hyvin. Santralla sais olla vähän sukkelampi maahanmeno ja sivulle tulo. Näitä täytyy siis treenata. Tällä viikolla meillä alkaa Oulussa ohjatut tokotreenit tiistaisin ja torstaisin. Tänä tiistaina me ei päästä, mutta torstaina mennään. Vähän jännittää ku en oo ku yhdesti ollu ohjatussa toko treenissä ja siitä jäi huonot fiilikset. Innolla kuitenkin odotan torstaita :)
Iltapäivällä Jussi harjoitteli Parisin kanssa noutoa variksilla ja se meni oikein mallikkaasti. Parisin noutotreeneistä yritän laittaa tänne videota jos osaan :)
Santran kanssa otettiin seuraamista ja Martta toimi liikkurina. Kentälle mennessä Santra oli hyvässä vireessä ja hanakasti hyppi vasten ja repi patukkaa. Seuraamisessa meinasi edistää välillä ja minäki palkkasin sen muutaman kerran heittämällä patukan eteenpäin mikä ei ainakaan auttanut asiaa. Muutamien vasemmalle tapahtuvien käännöksien avulla paikkakin parani ja Santra teki yhden loistavan käännöksen vasemmalle ja me lopetettiin siihen. Takapään käyttöharjoitukset on alkanu tuottaa tulosta. Niitähän me ei olla tehty vasta ku jonku kuukauden verran. Lopuksi otettiin ryhmässä paikkamakuuta. Se meni ihan hyvin. Santralla sais olla vähän sukkelampi maahanmeno ja sivulle tulo. Näitä täytyy siis treenata. Tällä viikolla meillä alkaa Oulussa ohjatut tokotreenit tiistaisin ja torstaisin. Tänä tiistaina me ei päästä, mutta torstaina mennään. Vähän jännittää ku en oo ku yhdesti ollu ohjatussa toko treenissä ja siitä jäi huonot fiilikset. Innolla kuitenkin odotan torstaita :)
Iltapäivällä Jussi harjoitteli Parisin kanssa noutoa variksilla ja se meni oikein mallikkaasti. Parisin noutotreeneistä yritän laittaa tänne videota jos osaan :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)