Päivitystä

Viime kerran kirjottelusta on taas venähtänyt pitkä tovi ja paljon on kerennyt tapahtua sen jälkeen. Kannuksen tokokokeista me saatiin toinen AVO 1 pistein 183 KP ja luokkavoitto. Itse kisasta en enää kamalasti muista muuta kuin että mielestäni Santra oli vähän huonossa vireessä, mutta ihan kivasti se teki töitä.

Helmikuun 22 päivä meidän elämä koki sitten melkoisen mullistuksen kun perheeseemme syntyi pieni poika. Väinö on tällä hetkellä reilu 5kk ja kaikki on mennyt tosi hienosti. Ihana iloinen pikku-ukkeli <3 Viikko sitten perheemme kasvoi entisestään kun kävin hakemassa Hausjärveltä vahvistusta koiralaumaamme. Nyt joukossa temmeltää touhukas malinarttu Pysäkin Hilla "Kuti". Kuti on oikein reipas harrastus/työkoiran alku. Heti keskiviikkona se oli mukana hometreeneissä ja kotona olen tehnyt sille namitottista sekä makkararuutua. Fiksun oloinen pentu ja olen ollut kyllä enemmän kuin tyytyväinen. Tulevaisuudessa Kutista on tarkoitus tulla homekoira sekä harrastuskoira PK-lajeihin (lähinnä jälki) ja tokoon.

Kuten arvata saattaa niin vapaa-ajanvietto ongelmia ei minulla juurikaan ole, joten tämä blogin päivitys tapahtuu vähän harvakseltaan :)

Uusi vuosi ja vanhat kujeet :)

Loppuvuosi meni pitkälti Santran kanssa homehommia treenatessa. Kaksi lähijaksoa koulua on takana ja on se vaan mielenkiintoista hommaa. Ihan ilman ongelmia ei olla kuitenkaan selvitty, kun yhdessä treenissä Santran päähän kaatu lauta just kun se oli ottamassa palikkaa maasta. Tämän seurauksena se sitten väisteli palokoita jonkin aikaa ja niistä piti leikin avulla tehdä taas tosi kivoja. Yläpiilot on Santralle vielä vähän vaikeita, koska se ei oikein tohi nousta tavoittelemaan palikkaa peläten kai että jotain rysähtää päähän. Oon nyt otattanu sillä leluja ylhäältä ja piilottanu palikoita vähän helpompiin paikkoihin, jotta nostamiseen tulisi varmuutta.

Viime kerran treenit sujuivat onneksi tosi mukavasti. Oli liikuntasali missä oli 5 piiloa joista yksi jäi löytämättä. Sitten vielä pieni vessa missä oli kaksi piiloa ja nekin löytyi mukavasti. Homeiden vastapainoksi ollaan ajeltu potkurilla n. 2-3 lenkkiä viikossa. Tuossa ennen joulua Santra kisusi Parisin kanssa jäällä ja siinä rytäkässä sitten loukkasi vas. etujalan. Viikon verran se ontui jalkaa aina kun vähän enemmän rasittui ja olikin siitä syystä kevyemmällä käytöllä. Nyt ollaan päästy jo potkuttelemaan taas ja tekemään homejuttujakin. Tokossa on ollut vähän hiljaiseloa, mutta kaikesta huolimatta ilmoitin meidät tokokisoihin 14.1. Kannukseen. Sattui sopivasti iltakisat kouluviikolle niin ajattelin käydä täräyttämässä :) Tänään kävin läpi avoimen luokan liikkeet ja tosi kivasti Santra toimi. Ei ilmenny suuria ongelmakohtia. Nyt ajattelin vain vähän hioa kapulan luovutusta, kaukoja ja eteentuloa ennen maanantaita. Ehkä myös vähän viritellä seuraamista :) Maltilla kuitenkin. Hyvällä mielellä mennään.

Paris on keskittyny lähinnä urheiluun hiihdon ja potkuttelun merkeissä. Tokossa ollaan hierottu seuraamista, jääviä ja hyppyä. Jäävistä seisominen on vielä hyvinki työn alla. Kestoa pitää vielä treenata niin eiköhän senkin kanssa vielä tokokisat korkata.

Sunnuntaina lähdetään Santran kanssa tämän vuoden ensimmäiselle lähijaksolle. Kouluviikon jälkeen aletaankin rauhoittumaan ja odottelemaan pikku-ukkelin maailmaan tuloa <3

Lunta tupaan

Me ollaan saatu sen verran lunta, että ollaan päästy jo potkurilla ajelemaan. Parisille saatiin ostettua omat hienot valjaat Väliheikiltä ja siihen samaan syssyyn semmonen kaks haaranen vetoliina mihin on kätevä molemmat koirat kiinnittää. Meidän isä on tehny Vuokkiin järven jäälle semmosen 4km pitkän ladun mitä ollaan käyty tyttöjen kans muutaman kerran potkuttelemassa. Vauhti on ladulla aika paljon kovempaa mitä ihmisten ilmoilla. Santralle Parisin vauhti on aika kova, että en tiiä onko ne mikään paras parivaljakko. Kylän pinnassa ja jalkakäytävillä ne ravaa sievästi ja Santra jaksaa hyvin matkassa. Lenkkien pituus on ollu n. 4-6km. Santra on meinannu saada jo pariin otteeseen potkut valjakosta laiskottelun vuoksi :) Vetolenkkien jälkeen olen antanu molemmille koirille Fitdogin palautusjuomaa. Nyt niille oli tullu myös energiajauhetta mitä ajateltiin investoida heti seuraavalla Kajaanin keikalla.

Etsintöjä ollaan tehty Santran kanssa semmoset kolme kertaa viikossa. Oon yrittäny vähän vaihdella, että välillä tehdään kolme päivää putkeen ja välillä sitten ripotellaan ne treenipäivät pitkin viikkoa. Etsinnässä ei minusta ole oikein tapahtunu muutosta suuntaan eikä toiseen. Palikoille oli motivaatio aluksi vähän hakusessa, mutta luulen että se saatiin vähän korjattua erinäisten motivaatio reenien avulla. Otin palkkaukseen mukaan namit juurikin tätä motivaatiota lisäämään. Alkuun nostatin palikoita naksulla ja sitten muutama semmonen harjotus missä heitän palikan piiloon niin että Santra näkee ja sitten lähetän etsimään. Saavat sitten opettajat viikon päästä arvioida ollaanko menty eteen- vai taaksepäin :)

Tokon treenaus on painottunu kaukokäskyihin. Kehitystä on havaittavissa. Maasta seisomaan nousu ja takas maahanmeno on lähietäisyydeltä kivalla mallilla ja tänään otin ekan kerran seisomisesta istumista ja hyvin pysy takajalat paikoillaan. Kaukoja otetaan yleensä useamman kerran päivässä muutama toisto ja välillä sitte ihan taukopäiviä. Ruutua ja luoksetuloa ollaan kans vähän otettu, mutta niissä ei mitään läpimurtoa olla saatu aikaan. Ruutuun ajattelin ottaa ens kerralla lelun sinne ruudun sisälle jos sillä sais vähän vauhtia lisää. Luoksetulon pysähdys on liian hidas tai sitten Santra alkaa ennakoimaan. Oon nyt kokeillu Jenni Ojalan neuvoja, että heittelen sille makupaloja itsestä poispäin ja kutsun luokse ja heitän makupalan sen etujalkojen väliin. Pysähtyy ihan kivasti...toisinaan.

Parisin kanssa on seuraamisessa tapahtunu huima edistys niinkin yksinkertaisella muutoksella kun jätin SEURAA-käskyn kokonaan pois ja seuruutan sitä pelkällä SIVU-käskyllä. Ainut ongelma seuraamisessa on sen jonkin asteinen aukeaminen, mutta siitä en aio nyt stressata ku kontakti on saatu kuntoon :) Seuraamista tein viimeksi vasemmalle kaartuvalla ympyrällä mikä suoristi Parisin ruhoa mukavasti. Myös palkan yritän aina antaa vasemmalle. Liikkeestä maahanmeno sillä on ihanan nopea! Estehyppy on semmosella mallilla, että annan palkan vielä esteen "tältä" puolen seisomisesta. Liikkeestä seisominen on vielä tyystin vaiheessa. Paikkamakuusta se ei kyllä liiku, mutta sillä on taipumusta pötkähtää lonkkalepoon mitä yritän kitkeä pois.

Koirarintamalla on mukavan leppoisa meininki ja yritetään treenata iloisella asenteella ilman verenmakua suussa :)

Homekoiramaailmaan tutustumista

Viime viikko vietettiin Santran kanssa Kannuksessa homekoiraohjaaja koulutuksen parissa. Ensimmäiset päivät oli lähinnä opintoihin tutustumista. Netissä tehtiin vähän testejä ja tarkastettiin että kaikki osaa käyttää konetta :) Yks eläinaiheinen tehtäväkin meillä oli ja se liittyi koirien loishäätöön.

Keskiviikko ja torstai oli pelkkää käytäntöä koko päivä. Keskiviikko vietettiin Dogness hallissa tehden lelujen piilotusta kaikille koirille. Ensimmäisessä harjoituksessa ohjaaja sai piilottaa lelut ja oli tarkoituksena tehdä semmonen treeni niinku on kotona ruukannu tehä (mutta kaikilla piti kuitenkin piilottaa 3 lelua vaikka ois etsintää tehny vai yhdellä). Santra teki aika oman näköisensä etsinnän. Neuvoksi sain että piilot voisi olla vaikeampia. Toisessa treenissa opettajat piilottivat lelut niin ettei ohjaaja eikä koira nähnyt piilotusta. Santralla oli nyt virtaa kinttaissa aika lailla eikä keskittyminen ollut ihan parasta. Kohtuu hyvin käytti nokkaa, mutta etsintä oli vähän sellaista kimpoilua paikasta toiseen. Vinkiksi sain, että jos koirasta huomaa ettei se haistele tai juoksentelee niin pysäyttää koira ja lähettää uudelleen. Pimeässä huoneessa Santra kävi useamman kerran, muttei millään löytäny sieltä lelua. Pimeä huone oli kaikille koirille vähän vaikeampi. Kaikki kyllä meni sinne epäröimättä, mutta jostain syystä tosi moni jumitti semmoseen auki olevaan kaappiin. Näin jälkeenpäin vähän mietinki että miksi sitä edes harjoiteltiin kun kyllähän oikeassa kohteessa on suht valoisaa? Ja ainakin ohjaaja saa mennä mukana kattomaan mitä koira tekee toisin kuin tässä harjoituksessa. Päivä oli mukava ja koiratkin sai vähän puuhastella pikku lenkin ja häkissäolon sijasta. Lopuksi otin vielä vähän tokoa Santran kanssa, ruutua ja seuraamista. Ruutu meni hyvin ja seuraaminenkin oli ihan hyvää kuhan vähän sai höyryjä päästellä.

Torstaina treenattiin lelujen etsintää semmosessa puuverstaassa. Nyt opettajat piilottivat väh. viisi lelua ja niistä sai etsiä sen verran kun itsestä tuntuu sopivalta. Santran nokka kävi hyvin, mutta kimpoilua oli taas. Se lähtee hyvin haistelemaan siitä kohtaa mihin lähetän ja jatkaa sitä reittiä hetken, mutta sitten lähtee kiertämään tilaa vähän sieltä sun täältä. Ohjeeksi saatiin, että laittaa piiloja heti alkuun ja tauottaa tiuhemmin. Ja jos on iso rakennus niin laittaa ne piilot vaikka 5-10m päähän toisistaan ja esim. yhdelle seinälle. Kolme lelua löytyi ja me lopetettiin siihen. Iltapäivällä tehtiin semmonen hajuharjoitus purkilla. Agilitypöydällä oli purkki minkä pohjassa oli reikiä mistä tuli homeen hajua. Aina kun koira haisteli purkkia niin naksautettiin ja purkkiin pudotettiin makupaloja. Tätä toisteltiin n. kolmessa erässä välillä pitäen pikku taukoja. Santra ei meinannu oikein tajuta hommaa kun se vaan tuijotti minua :) Se oli koko viikon aika mahoton käytökseltään kun joutu olemaan niin paljon häkissä. Sitten kun pääsi sieltä ulos niin teki vaikka voltteja että oisin huomioinu sen.

Perjantaina meillä oli Pipa Pärssisen luento etsijäkoirista ja se oli todella mielenkiintoinen ja hyvä. Pipasta kyllä huomaa, että sillä on vankka kokemus koirista ja osaa tuoda sen tiedon ymmärrettäväksi myös muille. Koko viikkoon olen tyytyväinen ja innolla odotan seuraavaa lähijaksoa.

Niin ja koko meidän luokka oli mukavaa porukkaa! Sellaisessa sakissa on kiva jatkaa opintoja.

Jussi ja Paris kävi viime viikonloppuna (17.-18.11) Korpilahdella peltokokeessa ja tuloksena lauantailta AVO 3 ja sunnuntailta AVO 2. Loistavaa! Sunnuntaina oli ykköstulos hyvin lähellä mikä jäi ohjaajaa tietysti vähän harmittamaan, mutta tästä on hyvä jatkaa!

Koirankoulutusta kantapään kautta

Tänään harjoiteltiin Santran kanssa kotona voittajan kaukoja. Ongelmana on viime aikoina ollut tarpeeksi rauhallisen viretilan löytäminen. Nyt kokeilin semmosta, että makupalana ei ollutkaan mitään yli-ihanaa nakkia tai lihapullaa vaan jotain kuivuneita maksanaksuja jotka eivät haisseet niin voimakkaalle. Toimi ihan kivasti. Itellä pitää pysyä tosi rauhallisena eikä omalla äänellä yhtään nostattaa. Pidin myös makupalat koko ajan poissa kädestä että päästäs pikkuhiljaa siitä "hissi" vaiheesta eroon. Mehän siis harjoitellaan nyt pelkkää seisomisesta maahanmenoa ja toisinpäin. Ylösnousu näyttäisi Santralle olevan se helpompi. Jos joku tätä joskus lukee niin onko teistä kukaan muuten käyttäny mitään lankkua tms. etujalkojen eessä estämässä liikkumista? Mietin sitä tänään ku muutaman kerran ylösnoustessa etujalat liikku..

No sitten illan hallitreeneihin. Laitoin ruudun valmiiksi kentälle ennen ku otin Santran kanssa mitään. Sehän meni aika lailla sen ruudun vilkuiluun eikä seuraamisesta meinannu tulla oikein mitään. Mulla oli hihnasta nyppäilyt tänään kovin herkässä ja oonkin siitä syystä pettynyt reeneihin ja nimenomaan itseeni. Miksei sitä vois helpottaa harjoitusta jos näkee että koiralle on vaikeaa joku juttu? Kyllähän minä sitten älysinkin helpottaa, mutta vasta muutaman virhe-->kielto-->pakote-->palkka session jälkeen. Seuraaminen oli sitten taas ihan kivaa meistä molemmista. Vähän ristiriitaisia tunteita se ruudun vilkuilu herätti ku toisaalta mietin, että sehän on hyvä että se on kiinnostunut siitä ja haluaa pyrkiä sinne, mutta toisaalta pitäshän sen pystyä keskittymään myös muuhun?

Ruutu itsessään meni hyvin ensimmäisellä kerralla. Laitoin sen maahan ruudussa ja kävin palkkaamassa sinne. En kuollaksenikaan muista että otinko sen sivulle istumaan ennen lähetystä. Luulen että en. Tähän astihan minä oon pitäny sitä vain pannasta kiinni. Ajattelin, että otan vielä yhden ruudun siten, että siellä ruudussa on se herkku. No nyt sitten komensin koiran sivulle ja yritin siitä lähettää sen. Santra katto mua hoo moilasena eikä irronnu sinne millään. Mikä siinä on niin vaikeaa tajuta mulla, että jos jostain päästä vaikeuttaa treeniä niin jostain toisesta vois vähän helpottaa? Esim. nyt otin uutena tuon sivulletulon niin oisin ihan hyvin voinu lähettää Santran vähän lyhyemmän matkan päästä jotta oisin saanu heti ekalla kerralla onnistumisen. Kyllähän minä toki näin teinki, mutta VASTA muutaman epäonnistumisen jälkeen. Jos jotain positiivista niin kaikesta huolimatta mun hermot piti hyvin :) Minulle on näköjään tosi vaikeaa helpottaa treeniä ja palata niin sanotusti taaksepäin. Hommaan näköjään mielummin epäonnistuneita treenejä. Jos jotain hyvää näissä treeneissä oli niin jotenki minusta tuntuu, että tajusin taas omasta koirankoulutuksesta paljon tänään ja niistä asioista mihin haluan tehä parannuksia.

Huomenna me lähdetäänkin Santran kanssa kohti Kannusta ja ensimmäinen lähijakso alkaa sitten maanantaina. Innolla ja jännityksellä odotan tulevaa viikkoa!

Lelujen etsintää

Tänään tein Santran kanssa pitkästä aikaa lelujen etsintää sisätiloissa. Etsintäharjoituksia ei olla tehtykään sitten pääsykokeiden. Piilotin kolme lelua lämpimään varastoon ja Santra löysi kaikki hienosti. Työskentely on parantunu paljon siitä mitä se oli. Sitä jonnin joutavaa juoksentelua on vähemmän ja se käyttää oikeasti nokkaansa. Oon pitäny sitä irti aina harjoituksissa kun en oikein vielä tiedä miten minun kuuluisi sitä ohjata vai kuuluuko ollenkaan. Tällä hetkellä Santran etsintä ei välttämättä ole kauhean systemaattista että saattaa siirtyä hyvin pian toiselle puolelle huonetta mistä olen sen lähettänyt. Hyvin se kuitenkin kiertää tilan ja käy kaikki nurkat läpi. Toiset kolme piilotusta tein "vierasmajaan". Piilotin yhden leluista patterin väliin, toisen keittiön kaapin alle ja kolmannen vessan patterin väliin. Nämäkin lelut nousivat hyvin. Harmitti niin kun en saanu kuvattua. Yks asia mikä oli kans muuttunu viime treeneistä niin Santra jakso hyvin jatkaa ettimistä yhden lelun löydettyä. Aikaisemmin ongelmana oli vähän se että kun yksi lelu oli löytynyt niin Santra ajatteli että homma oli siinä enkä saanu sitä etsimään ennenkun olin tehnyt valepiilotuksia. Nyt se oli näyttänyt hoksaavan homman aika kivasti.

Tiedätte varmaan millanen loppu ahneella on ja semmonen oli vähän meidänkin treeneillä tänään... No innostuin sitten sen verran näistä onnistuneista etsinnöistä, että päätin piilottaa lelut vielä kertaalleen vanhempieni taloon. Ihan kohtuullisesti Santra jaksoi vielä etsiä, mutta kyllä oli suurin into jo loppunut. Äiti yritti kuvatakin hommaa minun puhelimella, mutta se tietenkin soi kesken kuvaamisen ja sinne jäi sekin filmin pätkä. Harmittaa vähän etten taas malttanu jättää touhua siihen ku koiralla oli vielä paras into päällä ja hyvät etsinnät takana.

Koiraan olen kaikesta huolimatta tyytyväinen <3 Itseeni en niinkään.

Parisin päivä koostui lenkkeilystä kun aamulla se kävi isää vetämässä 7km juoksulenkillä ja sitten oli vielä minun, äitin, Hilman (koira :)) ja Santran kanssa 3km kävelylenkillä. Parisille tosin kilometrejä tuli varmasti triplasti mitä mulle ja äitille kun se oli irti ja sahasi ees sun taas koko lenkin.

Santra 5 vuotta!

Tänään elämäni koira Santra täytti 5 vuotta. Niin se aika rientää. Paljon on koettu yhdessä ja toivottavasti on vielä monta hyvää vuotta edessä. Santran synttäreiden kunniaksi käytiin vetäsemässä kolmen tunnin toko treenit :) Taisi kyllä ajasta 2,5 tuntia mennä analysointiin ja pohdiskeluun. Oli kyllä onnistuneet treenit kertakaikkiaan. Santran kanssa otettiin ekalla kierroksella seuraamista ja metallinouto. Seuraaminen oli alkuun vähän vinoa, mutta parani hyvin pian. Olin siihen jotenki tosi tyytyväinen. Kontakti pysyi hyvin ja intoa piisasi. En oo varma oonko siitä maininnu, että oon lisänny käännöksiin pienen "merkin". Vähän ennen käännöstä otan siihen katsekontaktin. Kuvittelen ainakin, että se on alkanut heiman jarruttamaan ennen käännöstä tämän ansiosta ja sen myötä niistä on tullu sujuvampia. Tietääpähän Santra, että mitä on luvassa aina kun otan katsekontaktin. Metallinouto meni mukavasti. Pikkusen se lonksuttaa sitä edessä istuessa, mutta hakee onneksi innolla ja tarttuu hyvin. Lisää pitoharjoituksia vaan!

Parisin ekalla kierroksella otettiin seuraamista. Neuvoksi sain kanssa tokoilijoilta, että minun pitää palkata sitä paljon tiheämmin. Parisillahan ei aina se kontakti taho pysyä ja oon varmaan vaatinu siltä vähän liikaa ja tullu tarpeettoman paljon ns. epäonnistumisia ja palkattomuutta. Eli sen kanssa otetaan seuraamisessa nyt muutama askel taaksepäin. Liikkeestä maahanmeno sillä menee mukavasti ja olen tyytyväinen nopeuteen. Tänään se jäi vähän vinoon mikä kielii sen seuraamisesta...

Santun kakkoskierroksella otettiin ruutua ja hyppynoutoa. Ruudussa meillä on käytössä kosketusalusta. Olin laittanu alustalle makupalat ennen ku hain Santran ja sitten lähetin sen suoraan sinne. Ennen ruutuun lähetystä sanon sille sanan "RUU" minkä jälkeen se katsoo (tai ainaki pitäs) ruutua ja sitten lähetän sen sinne sanoen RUUTUUN. Toisella kerralla makupaloja ei ollu ja Santran ollessa alusta päällä käskin maahan ja klik. Hyvin meni ja kävelin sen luo palkkaamaan. Sitten muutaman kerran tein että Ippa vei makkarat ruutun ja vaan lähetin sinne ilman maahanmenoa ja sitten kerran vielä että käskin maahan. Yhdesti Santra ei lähtenyt ekalla käskyllä ruutuun niinpä lopetin sit sen harjottelun kun sain sen juoksemaan sinne ekalla käskyllä (söi ruudussa makkarat). Hyppynouto oli innokas ja vähän suustaan levoton. Kapulan irrotuksen jälkeen ennakoi sivulle tulon mistä seurasi etten palkannut sitä. Seuraavat kaksi kertaa se lähti innokkaasti noutamaan, mutta kiersi esteen. No tästäkään ei sitten palkkaa herunut. No kolmannella kerralla halusin varmistaa sen onnistumisen ja menin vähän vastaan ja näytin kädellä hyppyä ja sitten luovutus ja palkka. Santran tokoilut jätettiin siihen.

Parisin tokalla kierroksella otettiin pätkä seuraamista ja haettiin onnistumisia imutuksen ja nokittamisen kautta. Hyvin meni. Sitten harjoteltiin hyppyä. Paris tykkää siitä kovasti ja hoksasi hyvin pian mistä on kyse. Alkuun otin pelkkää hyppyä niin että makkara oli esteen toisella puolella ja muutaman kerran jälkeen mentiin lähemmäs estettä ja hypyn jälkeen sanoin TOP ja sitten kun se käänty niin naks ja nakkia suuhun. Muutaman toiston jälkeen Paris alko jo ite kääntyä hypyn jälkeen minua kohti. Reipas pikku tyttö.

Lopuksi molemmille koirille otettiin paikkamakuu. Parisille alokasluokan tyyliin ja Santralle avoimen. Paris pysy hyvin, mutta kellahti lonkkalepoon..korjasi ja taas kellahti. Mutta ainaki se pysyy hyvin paikallaan :) Santran oli tosi terhakkaana koko ajan ku oltiin piilossa (hallilla on hyvä piilo mistä näkee peililasin takaa koirat koko ajan) eikä hievahtanutkaan.

Kaiken kaikkiaan oikein onnistuneet treenit kaikkien koirien osalta. Ihana oli harjotella ja pohtia ku ei ollu kiire mihinkään :) Kiitokset treenikavereille Ipalla ja Nooralle!

Toissa viikonloppuna oltiin Lapualla viettämässä kanakoiramaista viikonloppua. Lauantaiaamu vietettiin pellolla ja yritettiin saada Parisille lintutilanteita, mutta turhaan. Sen hausta yms. en osaa oikein sen kummempaa sanoa, mutta jospa se vähän pääsi hommasta jyvälle. Tassut sillä on ollu vaan ongelmana kun ne tahtoo mennä vereslihalle hyvinki herkästi. Nyt oli vielä haastava keli ku pelloilla ei ollu vielä kauheasti lunta, mutta oli kuitenkin pakkasta. Lopputuloksena yksi pieni viiltohaava anturassa. Illalla hoidettiin tassut ja minä hieroin Parisin ku se vaikutti tosi jäykältä. Sunnuntaina meillä oli näyttelyt Seinäjoella mistä tuloksena ERI ja PN3. Ihan mukavat arvostelut, mutta ei sen kummempia titteleitä saatu. Koira käyttäytyi tosi hienosti ja liikkui kauniisti. Vielä se serti sieltä tulee :) Santra oli seurakoirana ja leikki pitkäkarvaista saksanseisojaa viikonlopun. Sai se pellolla myös omat hakuvuorot, mutta ei saatu sille lintutilanteita :D Hakuhan on mitä mainiointa heh. Tässä vielä kuva pikku Santusta <3

Nyt synttärisankarille ja sen siskolle herkkuiltapalan tekoon!