tiistai 10. toukokuuta 2011

Onnistumisia

Ensimmäinen ohjattu tokotreeni takana ja fiilikset on hyvät. Ryhmässä meitä on reilu kymmenen koirakkoa eli aika iso ryhmä kyseessä. Aluksi jokainen vähän kerto itsestään ja koirastaan ja sitten tehtiin muutamia harjoituksia. Ihan ekaksi jokainen koirakko kiersi rinkiä yksitellen muiden ympärillä ja kouluttajat vähän katso millainen on koiran kontakti. Santra suoriutui tehtävästä mallikkaasti. Seuraavaksi tehtävää vähän vaikeutettiin ja seuraaminen suoritettiin pujottelemalla muiden välistä. Santralla oli vire siinä pötkötellessä vähän laskenu enkä minä saanu sitä ihan huippuun ennen ku lähdettiin seuraamaan. Muutaman kerran katsekontakti tippu ja minä nykäsin hihnasta korjatakseni asian, mutta taisin jäädä hihnaan sen jälkeen vähän roikkumaan :/ Suoritus oli ihan ok, vire vaan ei ollu sitä mitä Santralla on nyt viimeaikoina ollu. Mulla oli muuten tällä kertaa mukana myös makupaloja ja niitä sitte liukuhihnalla siinä odotellessa syöttelin. Liekköhän tällä ollu vaikutusta työskentelyintoon :D Se pitäs muistaa että kentällä pelkkä lelupalkka. Santra ku ei tahdo sit nakkien jälkeen niin innostua koko lelusta eikä se touhu oo sitten niin innokasta ku voisi olla. Seuraamisen jälkeen oli luoksepäästävyys ja se meni hyvin. Ensimmäisillä kerroilla Santra nosti ahterin maasta, mutta sitten se ei ollu enää moksiskaan. Tässä harjotuksessa ne makupalat oli kyllä ihan paikallaan. Viimeiseksi otettiin paikkamakuuta ryhmässä ja se meni hyvin. Välimatka ei ollu kauheen pitkä, mutta aikana oli se minuutti. Osa ohjaajista anto välillä koirille makupaloja ja häiriötä oli mukavasti. Santra makas kuitenkin varmasti, mutta rennosti :) Ainut miinus on että maahanmeno on HIDAS! Ja välillä se menee kieroon vaikka kuinka yritän kattoa että perusasento olisi suora. Kotiläksyksi saatiin harjotella temppua mikä sit esitetään ens kerralla :) Ihan lopuksi ku muut oli jo lähteneet otin Santran kans vielä maahanmenoja siten että peruutin ite ja käskin maahan ja nopeesta ZIP ja heitin nakin suuhun :) Siinäpä se. Niin ja vähän agilityäki muisteltiin keppien ja kontaktien merkeissä.

Sitten oli Pariisikoiran vuoro. Me otettiin sivulletuloa, seuraamista, luoksetuloja ja muutama jäävä. Olikohan vähän liikaa kaikkea.. No jokatapauksessa ne meni mukavasti. Paris on ihanan innokas ja mennyt ihan hurjasti eteenpäin. Siitä taitaa tullakin tokokoira ;) Parisillahan käytän palkkaamisessa pelkkää makupalaa ainakin vielä toistaiseksi. Sen kanssa ei olla leikitty kauheesti mitään retuutusleikkejä eikä se siitä lelusta tunnu kauheesti palkkautuvan. Pikku "painista" se innostuu ja sitä me ollaanki siellä kentällä harrastettu, jotta saisin sen kiinostumaan minusta. Sivulletulo ja seuraaminen Parisilla tapahtuu vielä käsiavusteisesti ja imuttamalla. Käden nostan aina hetkeksi pois ja taas nakkia suuhun. P seuraa hyvällä paikalla ja takapäänkäyttö on jo nyt parempaa ku Santralla. Johtunee kyllä siitä, että oon nyt osannu sitä harjotella. Luoksetulot on vauhdikkaita, joskin eteentullessa paikka välillä vähän vino, mutta sitä hiotaan! Jäävissä varsinkin seisominen oli tänään vähän nuhasta. Minä aina välillä sorrun palkkaamaan sitä vaikka se miniaskelia muutaman ottaski ja ne kyllä kostautuu. Minun pitää vaan muistaa olla mustavalkoinen. Se Seiso tarkottaa ettei niitä miniaskelia oteta yhtään! Siinäpä mulle kotiläksyä.

Eikä tässä vielä kaikki :D Kotona Santralla tuntu olevan vielä virtaa vaikka muille jakaa ja se kanto koko ajan mulle syliin leluja. No minä sitte ajattelin että nuin innokkaasti ku leluja nostelee lattialta ja tuo mulle niin vaihdetaan lelu kapulaan. Pistin Parisin makkariin häiritsemästä ja rupesin Santran kanssa kokeilemaan noutoa. Laitoin kapulan maahan ja sanoin Pidä-käskyn. Ekaksi Santra katto vähän pitkään mutta sitten kun innostin sitä lisää niin se nappas sen ekan kerran suuhun ja anto käteen. No tästähän seuras hirvee kiljunta ja nakkitulva :) Ilmeisesti se tehosi koska S teki saman tempun uudestaan. Kolmannella kerralla jätin kapulan ja Santran vähän kauemmas minusta ja sanoin Pidä. No neitihän nappasi kapulan suuhun ja toi se minulle eteen. Sanoin vielä istu-käskyn, otin kiinni kapulasta ja Irti, kauheet kehut päälle ja nakkia suuhun. Se oli niitä huippuhetkiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti